Hallitusohjelmassa halutaan parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita. Myös Nousu-ohjelmaa jatketaan ja kehitetään. Tavoitteenamme on ennallistaa virtavesiä. Vähämerkityksellisiä vesivoimaloita puretaan ja vesistöjä palautetaan luonnontilaan. Tahtotila on sujuvoittaa kalatiehankkeiden etenemistä sekä mahdollistaa kokeiluja ja pilotointeja.
Lapin vapaiden lohijokien osalta meillä on huolia. Tenojoella kalastuskielto vaikuttaa paikallisten elinkeinoihin. Tenojoen lohi on rauhoitettu jo kolmatta kesää peräkkäin. Lohimatkailu ja lohestus on merkittävä osa Lapin ihmisten elämää. Kalastuskiellolla on saatu lohia nousemaan enemmän jokeen. Dramaattinen lohiluvun pudotus johtuu tutkijoiden mukaan kuitenkin muista syistä kuin kalastuksesta joella. Atlantinlohi ei jostain syystä selviä merellä yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Syyksi on epäilty kalastusta, veden lämpötilaa meressä, ravintotilannetta, saalistusta ja kalatauteja. On syytä selvittää tarkemmin mistä on kyse. Toiveissa on, että lohi saadaan pian palaamaan siinä määrin jokeen, että paikallisten kalastaminen voi jatkua ja elinkeinot toipuvat.
Torniojoella on ollut huono lohikesä. Näyttää huolestuttavasti siltä, että joella ei saavuteta lähellekään 50 000lohen kutukantatavoitetta. Joesta näyttää puuttuvan kahden merivuoden (5-7kiloiset) lohet, jotka muodostavat suurimman osan nousulohista. Vuonna 2022 jokeen nousi erittäin vähän yhden merivuoden lohta, eli kosseja. Huolena on, että ensi vuonna ei tule myöskään suuria (yli kymmenkiloisia), kolmen merivuoden lohia. Tämäkin on tutkittava perusteellisesti ja tarvittavia rajoituksia, niin merelle kuin joelle on tehtävä etupainoisesti. Lohi vaeltaa Perämerellä pääsääntöisesti Pohjanlahden rannikkoa ja Ruotsissa lohi pyydetään lähinnä jokisuulta. Rysäkalastuksen rajoittaminen tai poistaminen merellä ratkaisee paljon. Hylkeen metsästykseen on panostettava ja kehitettävä hylkeestä saatavien hyödykkeiden kotimaista tuotantoa. Lohi kyllä pääsee jokeen mikäli sitä ei ole pyydetty merellä ennen tätä.
Myös joelle tarvitaan joustavat säännöt. Mikäli kesäisin näyttää, ettei lohta tule riittävää määrää, tulee pyyntikausi lopettaa aikaisemmin kuin elokuun lopulla. Tällainen malli on käytössä jo Norjassa. Ruotsissa käytössä on kalastajakohtaiset kiintiöt Lainionjoella, jossa pyydetään saman väylän lohta. 1990-luvulla Lipposen ja Hemilän mallissa päästettiin laskennallisesti puolet lohista jokeen, ennen kuin jokisuupyynti alkoi. Lisäksi edellisen kesän pyytämättä jääneitä lohia ei voinut lisätä seuraavan kesän kiintiöön. Eihän ampumatta jääneitä hirviäkään voi lisätä seuraavan vuoden kiintiöön. Tornion-Muonionjoki on toipunut aikaisemmasta lähes totaalisesta lohikadosta ja nyt on aika jälleen herätä tilanteeseen ja huolehtia lohen pääsystä jokiin, Simojokea unohtamatta.
Tavoitteena on edelleen palauttaa lohi Kemijokeen!