Sara Seppänen – lappilaista tekoa.
Olen Sara Johanna Seppänen, kansanedustaja Lapin vaalipiiristä. Perheeseeni kuuluvat kaksi lasta ja mieheni. Olen lappilaista tekoa eli syntynyt ja kasvanut Lapissa. Lapissa on juuret ja sydän. Lappilaista tekoa tarkoittaa minulle rohkeutta, rehellisyyttä, sitkeyttä ja lämmintä sydäntä.
Ajankohtaista
-
KIRJALLINEN KYSYMYS
Perinnebiotooppien tilanteesta Eduskunnan puhemiehelle Perinnebiotooppeihin kuuluvat erilaiset niityt, kedot, hakamaat, metsälaitumet ja nummet. Nämä elinympäristöt ovat syntyneet perinteisen karjatalouden myötä, jossa niitto ja laidunnus ovat ylläpitäneet monimuotoista lajistoa. Luonnonlaitumet ovat […]
-
Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta koulutuksen perustan vahvistamiseksi
Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta koulutuksen perustan vahvistamiseksi Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tällä lakialoitteella esitetään, että perusopetuslakia (628/1998) muutetaan siten, että opetussuunnitelman perusteiden on toteutettava perusopetuslaissa määriteltyjä opetuksen yleisiä valtakunnallisia […]
-
Toimenpidealoite: Perusopetuksessa vahvistetaan luonto- ja erätaidon opetusta
Eduskunnalle Koska turvallisuustilanne on muuttunut viime vuosien aikana koko maailmassa, mutta myös Euroopassa ja etenkin Suomessa, ehdotan että eduskunta selvittää, millä toimilla voimme vahvistaakansan resilienssiä ja kriisinsietokykyä poikkeusoloissa. Tavoitteena tulee […]
-
Keskustelualoite luonto- ja erätaidon opetuksesta
Eduskunnan puhemiehelle Koska turvallisuustilanne on muuttunut viime vuosien aikana koko maailmassa, mutta myös Euroopassa ja etenkin Suomessa, ehdotan että eduskunta selvittää, millä toimilla voimme vahvistaakansan resilienssiä ja kriisinsietokykyä poikkeusoloissa. On […]
-
Ylen leikkaukset
Istuvan hallituksen kausi lähestyy puoliväliä. Olemme rohkeasti, Suomen tulevaisuutta ja sukupolvia ajatellen ottaneet tavoitteeksi yhdeksän miljardin euron sopeutumisen. Valtion velkamme on 120 miljardia (korjaus; 170 miljardia) euroa ja luottoluokittajat eivät […]
Tulevia tapahtumia
Sara Facebookissa
Sara Instagramissa
Olen kiitollinen ja onnellinen saadessani tehdä työtäni Suomen kansanedustajana. 🇫🇮
Olen pohtinut päättäjänä vastuuta kertoa totuus. Me tarvitsemme enemmän rohkeita päättäjiä, jotka eivät epäröi kertoa faktoihin, tieteelliseen tietoon tai historiallisiin faktoihin perustuen totuutta. Olipa kyse talouden tilasta, rikostilastoista, alkuperäiskansasta tai mistä tahansa asiasta.
Tätä työtä ei tehdä suosion, vaan Suomen vuoksi ❤️🇫🇮.
Suomalaisia sanontoja totuudesta:
🙏Totuus ei pala tulessakaan
🙏Rehellisyys maan perii
🙏Totuus sattuu
🙏Totuus voi tuntua epämiellyttävältä, mutta silti se on arvokas
🙏Totuus on paras puolustus
Tunnettuja sitaatteja maailmalta:
☝️Jos katsot pitkään totuuteen, totuus katsoo myös sinuun
☝️Totuus ei vahingoita asiaa, joka on oikeudenmukainen
☝️Voit huijata kaikkia jonkin aikaa, mutta et kaikkia koko ajan
☝️Totuus on kiistaton. Paniikki voi hyökätä sitä vastaan, tietämättömyys voi pilkata sitä, mutta lopulta se on siellä
🩵Totuus vapauttaa.
🩵Totuus ei tarvitse koristelua.
🩵Valheella on lyhyet jäljet, totuudella pitkät.
🩵Totuus seisoo omilla jaloillaan.
🩵Totuus on yksinkertainen, valhe monimutkainen.
#totuuseipalatulessakaan #suomi #lappi #kansanedustaja #eduskunta
Olen kiitollinen ja onnellinen saadessani tehdä työtäni Suomen kansanedustajana. 🇫🇮
Olen pohtinut päättäjänä vastuuta kertoa totuus. Me tarvitsemme enemmän rohkeita päättäjiä, jotka eivät epäröi kertoa faktoihin, tieteelliseen tietoon tai historiallisiin faktoihin perustuen totuutta. Olipa kyse talouden tilasta, rikostilastoista, alkuperäiskansasta tai mistä tahansa asiasta.
Tätä työtä ei tehdä suosion, vaan Suomen vuoksi ❤️🇫🇮.
Suomalaisia sanontoja totuudesta:
🙏Totuus ei pala tulessakaan
🙏Rehellisyys maan perii
🙏Totuus sattuu
🙏Totuus voi tuntua epämiellyttävältä, mutta silti se on arvokas
🙏Totuus on paras puolustus
Tunnettuja sitaatteja maailmalta:
☝️Jos katsot pitkään totuuteen, totuus katsoo myös sinuun
☝️Totuus ei vahingoita asiaa, joka on oikeudenmukainen
☝️Voit huijata kaikkia jonkin aikaa, mutta et kaikkia koko ajan
☝️Totuus on kiistaton. Paniikki voi hyökätä sitä vastaan, tietämättömyys voi pilkata sitä, mutta lopulta se on siellä
🩵Totuus vapauttaa.
🩵Totuus ei tarvitse koristelua.
🩵Valheella on lyhyet jäljet, totuudella pitkät.
🩵Totuus seisoo omilla jaloillaan.
🩵Totuus on yksinkertainen, valhe monimutkainen.
#totuuseipalatulessakaan #suomi #lappi #kansanedustaja #eduskunta
Tapasimme Lapin kansanedustajien kanssa professori Maria Lähteenmäen. Oli kuin olisi avannut oven arkistoon, jossa paperit eivät pölyä vaan hengittävät. Pöydällä lepää hänen uusin teoksensa, Arktisen kansan jäljillä, ja sen kansi tuntuu jo sormissa yhtä lämpimältä kuin Lapin kesäyön auringonmaa.
Keskustelu ei ollut pelkkää historian läpikäyntiä. Se oli purkamista, kerros kerrokselta.
Lähteenmäen tutkimus osoittaa tutkitun tiedon pohjalta, että metsäsaamelaiset ovat Keski-Lapin alkuperäiskansaa. 1970-luvulla kaikki lappalaiset niputettiin sanan “saamelaiset” alle: tunturilappalaiset, metsälappalaiset, kalastajalappalaiset ja raitiolappalaiset. Sana ei ollut vielä se identiteettien taistelukenttä, joksi se myöhemmin muovautui.
Keski-Lapissa puhuttiin keminlapinsaamea. Se ei ole mikään myöhäinen keksintö tai poliittinen termi, vaan kieli, jota parhaillaan elvytetään.
Sodankylän alueella 1600-luvulla ei tutkimuksen mukaan asunut muita kuin metsälappalaisia. Esimerkiksi Askan suku nousee lähteissä esiin konkreettisena todistajana. Ihmiset eivät ole abstrakteja ryhmiä, vaan nimiä, perheitä, maita ja kulkureittejä.
1700-luvun alussa Ruotsin kruunu kirjasi metsäsaamelaiset uudistilallisiksi. Hallinnollinen kynä muutti asemaa. Paperilla tapahtui siirtymä, joka vaikutti maahan, oikeuksiin ja identiteettiin. 1800-luvulla alkoi metsälappalaisuuden systemaattinen alasajo: rodullistaminen, ajatus “aidoista” ja “epäaidoista”, nationalismin koveneva katse. Kulttuuri kaventui, määriteltiin, mitattiin.
Keminsaame muuttui 1800-luvun kotikulttuurissa “kyökkikieleksi” – keittiön kieleksi, arkiseksi ja vähätellyksi. Julkinen tila suomalaistui, mutta kotona kieli saattoi vielä elää kuin hiillos, joka ei suostu sammumaan.
Lähteenmäen äänessä ei ole paatosta, vaan painoa. Hän ei rakenna vastakkainasettelua, vaan purkaa vääristyneitä kerrostumia. “Historia kirjoitetaan uudelleen”, hän sanoo, “kun lähteitä luetaan uudelleen.”
Tapaamisesta jäi tunne, että Lapin historia ei ole sivujuonne Suomen historiassa, vaan sen selkärangan yksi nikama. Kun sitä oikaisee, koko asento muuttuu. ❤️🇫🇮
Tapasimme Lapin kansanedustajien kanssa professori Maria Lähteenmäen. Oli kuin olisi avannut oven arkistoon, jossa paperit eivät pölyä vaan hengittävät. Pöydällä lepää hänen uusin teoksensa, Arktisen kansan jäljillä, ja sen kansi tuntuu jo sormissa yhtä lämpimältä kuin Lapin kesäyön auringonmaa.
Keskustelu ei ollut pelkkää historian läpikäyntiä. Se oli purkamista, kerros kerrokselta.
Lähteenmäen tutkimus osoittaa tutkitun tiedon pohjalta, että metsäsaamelaiset ovat Keski-Lapin alkuperäiskansaa. 1970-luvulla kaikki lappalaiset niputettiin sanan “saamelaiset” alle: tunturilappalaiset, metsälappalaiset, kalastajalappalaiset ja raitiolappalaiset. Sana ei ollut vielä se identiteettien taistelukenttä, joksi se myöhemmin muovautui.
Keski-Lapissa puhuttiin keminlapinsaamea. Se ei ole mikään myöhäinen keksintö tai poliittinen termi, vaan kieli, jota parhaillaan elvytetään.
Sodankylän alueella 1600-luvulla ei tutkimuksen mukaan asunut muita kuin metsälappalaisia. Esimerkiksi Askan suku nousee lähteissä esiin konkreettisena todistajana. Ihmiset eivät ole abstrakteja ryhmiä, vaan nimiä, perheitä, maita ja kulkureittejä.
1700-luvun alussa Ruotsin kruunu kirjasi metsäsaamelaiset uudistilallisiksi. Hallinnollinen kynä muutti asemaa. Paperilla tapahtui siirtymä, joka vaikutti maahan, oikeuksiin ja identiteettiin. 1800-luvulla alkoi metsälappalaisuuden systemaattinen alasajo: rodullistaminen, ajatus “aidoista” ja “epäaidoista”, nationalismin koveneva katse. Kulttuuri kaventui, määriteltiin, mitattiin.
Keminsaame muuttui 1800-luvun kotikulttuurissa “kyökkikieleksi” – keittiön kieleksi, arkiseksi ja vähätellyksi. Julkinen tila suomalaistui, mutta kotona kieli saattoi vielä elää kuin hiillos, joka ei suostu sammumaan.
Lähteenmäen äänessä ei ole paatosta, vaan painoa. Hän ei rakenna vastakkainasettelua, vaan purkaa vääristyneitä kerrostumia. “Historia kirjoitetaan uudelleen”, hän sanoo, “kun lähteitä luetaan uudelleen.”
Tapaamisesta jäi tunne, että Lapin historia ei ole sivujuonne Suomen historiassa, vaan sen selkärangan yksi nikama. Kun sitä oikaisee, koko asento muuttuu. ❤️🇫🇮
Turve tarvitaan takaisin – huoltovarmuutta ei turvata toiveajattelulla 🇫🇮
Suomen huoltovarmuudesta puhutaan usein vain energian kautta, vaikka todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta: ruoasta, eläinten hyvinvoinnista, kasvien kasvusta ja yhteiskunnan toimintakyvystä kriiseissä. Tässä kokonaisuudessa turpeella on huomattavasti suurempi merkitys kuin mitä nykyinen ilmastokeskustelu haluaa myöntää.
Suomi ei käytä turvetta ainoastaan energiantuotannossa. Olemme merkittävä kuiviketurpeen toimittaja Eurooppaan. Eläinten kuiviketurve on olennainen osa hygienistä ja terveellistä kotieläintuotantoa. Sen luonnolliset ominaisuudet, kuten hyvä imukyky ja mikrobien kasvua hillitsevä vaikutus, vähentävät tautipainetta ja siten antibioottien tarvetta. Tämä on konkreettinen keino torjua antibioottiresistenssiä, joka on yksi vakavimmista globaaleista terveysuhista.
On ristiriitaista, että samaan aikaan kun Euroopassa puhutaan antibioottien käytön vähentämisestä, halutaan ajaa alas yksi tehokkaimmista ennaltaehkäisevistä ratkaisuista. Kuiviketurve ei ole ongelma, vaan osa ratkaisua. 1/3 #turve
Turve tarvitaan takaisin – huoltovarmuutta ei turvata toiveajattelulla 🇫🇮
Suomen huoltovarmuudesta puhutaan usein vain energian kautta, vaikka todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta: ruoasta, eläinten hyvinvoinnista, kasvien kasvusta ja yhteiskunnan toimintakyvystä kriiseissä. Tässä kokonaisuudessa turpeella on huomattavasti suurempi merkitys kuin mitä nykyinen ilmastokeskustelu haluaa myöntää.
Suomi ei käytä turvetta ainoastaan energiantuotannossa. Olemme merkittävä kuiviketurpeen toimittaja Eurooppaan. Eläinten kuiviketurve on olennainen osa hygienistä ja terveellistä kotieläintuotantoa. Sen luonnolliset ominaisuudet, kuten hyvä imukyky ja mikrobien kasvua hillitsevä vaikutus, vähentävät tautipainetta ja siten antibioottien tarvetta. Tämä on konkreettinen keino torjua antibioottiresistenssiä, joka on yksi vakavimmista globaaleista terveysuhista.
On ristiriitaista, että samaan aikaan kun Euroopassa puhutaan antibioottien käytön vähentämisestä, halutaan ajaa alas yksi tehokkaimmista ennaltaehkäisevistä ratkaisuista. Kuiviketurve ei ole ongelma, vaan osa ratkaisua. 1/3 #turve
Kotikaupunki ❤️
#rovaniemi #lappi #lapland #sunnuntai #ounasvaara
Kiitos Rovaniemi ja Tornio!
Kiersimme puolueemme puheenjohtajan ja valtiovarainministerin kanssa aurinkoisena lauantaina Lappia ❤️.
Kiitos lappilaiset keskusteluista ja evästyksistä. Asia on niin, että talous pitää saada kuntoon. Ihmisille saadaan lisää töitä kun yrityksillä on varaa palkata työntekijöitä. Tähän meidän tulee panostaa edelleen ja enemmän.
#lappi #rovaniemi #tornio @perussuomalaiset.rp
Kiitos Rovaniemi ja Tornio!
Kiersimme puolueemme puheenjohtajan ja valtiovarainministerin kanssa aurinkoisena lauantaina Lappia ❤️.
Kiitos lappilaiset keskusteluista ja evästyksistä. Asia on niin, että talous pitää saada kuntoon. Ihmisille saadaan lisää töitä kun yrityksillä on varaa palkata työntekijöitä. Tähän meidän tulee panostaa edelleen ja enemmän.
#lappi #rovaniemi #tornio @perussuomalaiset.rp
Isovanhemmat
He eivät opettaneet nimeämään maailmaa,
vaan olemaan sen kanssa.
Isoisän kädet
tiesivät lumen painon
ennen mittaa.
Hän puhui vähän,
mutta maa kuunteli.
Isoäiti kulki ajassa
kuin poro tunturissa,
jättämättä kiirettä jälkeensä.
Tuli, kahvi, hengitys,
kaikki samaa rytmiä.
Heidän sanansa
eivät jääneet ilmaan.
Ne laskeutuivat sammaleeseen,
veteen,
puun juureen.
Minä kuljen nyt
heidän katseensa verran kauempana.
En kanna heitä mukanani,
olen heidän jatkonsa.
Kun pysähdyn,
he seisovat.
Kun kuuntelen,
maa vastaa.
Hyvää saamelaisten kansallispäivää!
Vähättelevän puheen sijaan toivon lisää kunnioitusta, kiinnostusta ja ymmärrystä tutustua historiaan. Rakkaus ja ylpeys omista juurista kunniaan ❤️.
#lappi #metsäsaamelaiset @metsasaamelaiset
Isovanhemmat
He eivät opettaneet nimeämään maailmaa,
vaan olemaan sen kanssa.
Isoisän kädet
tiesivät lumen painon
ennen mittaa.
Hän puhui vähän,
mutta maa kuunteli.
Isoäiti kulki ajassa
kuin poro tunturissa,
jättämättä kiirettä jälkeensä.
Tuli, kahvi, hengitys,
kaikki samaa rytmiä.
Heidän sanansa
eivät jääneet ilmaan.
Ne laskeutuivat sammaleeseen,
veteen,
puun juureen.
Minä kuljen nyt
heidän katseensa verran kauempana.
En kanna heitä mukanani,
olen heidän jatkonsa.
Kun pysähdyn,
he seisovat.
Kun kuuntelen,
maa vastaa.
Hyvää saamelaisten kansallispäivää!
Vähättelevän puheen sijaan toivon lisää kunnioitusta, kiinnostusta ja ymmärrystä tutustua historiaan. Rakkaus ja ylpeys omista juurista kunniaan ❤️.
#lappi #metsäsaamelaiset @metsasaamelaiset
Miten on mahdollista, että Afrikan maista tullaan hakemaan turvaa Suomesta, mutta lähetetään perheen lapsia takaisin lähtömaahan hakemaan ”kurinpalautusta”?
Me Perussuomalaiset kysyimme asiasta kyselytunnilla opetusministeriltä.
On täysin selvää, että mikäli perhe rankaisee nuoria länsimaalaistumisesta, eivät he ole sopeutuneet suomalaiseen kulttuuriin ja osoite tulisikin olla takaisin kotimaassaan. Eikö siellä silloin kaiken järjen mukaan ole tarpeeksi turvallista kasvattaa lapsia?
#perussuomalaiset #maahanmuutto
Miten on mahdollista, että Afrikan maista tullaan hakemaan turvaa Suomesta, mutta lähetetään perheen lapsia takaisin lähtömaahan hakemaan ”kurinpalautusta”?
Me Perussuomalaiset kysyimme asiasta kyselytunnilla opetusministeriltä.
On täysin selvää, että mikäli perhe rankaisee nuoria länsimaalaistumisesta, eivät he ole sopeutuneet suomalaiseen kulttuuriin ja osoite tulisikin olla takaisin kotimaassaan. Eikö siellä silloin kaiken järjen mukaan ole tarpeeksi turvallista kasvattaa lapsia?
#perussuomalaiset #maahanmuutto
Itärajan paliskuntien poromiehet eduskunnassa kertomassa petotilanteesta.
Porotalous on merkittävä osa huoltovarmuutta. 🇫🇮Meidän on huolehdittava siitä, ettei elinkeinonharjoittajien kohdella eri tavoin riippuen heidän taustastaan. Kaikki poronhoitajat eivät ole saamelaisia, eivätkä halua sellaiseksi identifioitua. Tasa-arvoiset mahdollisuudet tulee olla lain edessä kaikilla!
Olen ylpeä omista porosukujuuristani! Terveisiä papalle pilven reunalle! 🦌
#porotalous #poronhoitoalue #lappi #aluperäiselinkeino reindeerher
Itärajan paliskuntien poromiehet eduskunnassa kertomassa petotilanteesta.
Porotalous on merkittävä osa huoltovarmuutta. 🇫🇮Meidän on huolehdittava siitä, ettei elinkeinonharjoittajien kohdella eri tavoin riippuen heidän taustastaan. Kaikki poronhoitajat eivät ole saamelaisia, eivätkä halua sellaiseksi identifioitua. Tasa-arvoiset mahdollisuudet tulee olla lain edessä kaikilla!
Olen ylpeä omista porosukujuuristani! Terveisiä papalle pilven reunalle! 🦌
#porotalous #poronhoitoalue #lappi #aluperäiselinkeino reindeerher
Sara X:ssä
;
Rehtori siirsi joulujuhlan pois kirkosta – ”Perinne on ollut virhearvio”
Niin valitettavaa, miten pitkistä perinteistä luovutaan. #perinteet #jouluperinteet #joulujuhla
Rehtori siirsi joulujuhlan pois kirkosta – ”Perinne on ollut virhearvio”
Päätös on aiheuttanut keskustelua koulun oppilaiden keskuudessa.
www.is.fi
Nyt tuli päätös – opiskelijaviisumi ei ole enää vapaalippu perheenelättämiselle Suomessa.
Tänään on linjattu näistä:
-Kielitaitoedellytyksen käyttöönotto,
-odotusaika perheenyhdistämiselle,
-vaaditun toimeentulon euromäärän nostaminen lakitasolle ja toimeentuloedellytyksen
Meidän Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjasi kuitenkin näin;
”Enkeli taivaan lausui näin… Ei lausu enää. Ainakaan kaikkien peruskoulujen joulujuhlissa, koska jotkut sen säkeistöt sisältävät uskonnollisia viittauksia.”
Näin toimii rohkea, maastaan huolta pitävä ministeri. 🇫🇮🇫🇮🇫🇮
Sisäministeri Mari Rantanen vierailee Irakissa ja matkan tarkoituksena on edistää Suomesta kielteisen turvapaikkapäätösten mukaisia palautuksia.
Tämän hallituksen toimet ovat tyystin erilaisia kuin edeltävän hallituksen.
Rakkaudesta kotimaahamme ❤️🇫🇮. … Näytä lisääNäytä vähemmän
Suomessa yksinäisyys koskettaa kaikenikäisiä. Nuoret voivat jäädä ulkopuolelle koulussa tai somessa, työikäiset kamppailevat kiireen ja pätkätöiden keskellä, ja moni ikäihminen viettää päivänsä ilman yhtäkään ystävää tai keskusteluseuraa. Tilastojen mukaan huomattava osa suomalaisista kokee itsensä ajoittain tai usein yksinäiseksi. Erityisesti suuret kaupungit, kuten Helsinki, voivat tuntua yllättävän yksinäisiltä, vaikka ihmisiä on ympärillä tuhansia.
Yksinäisyys ei ole vain tunne, vaan myös hyvinvointikysymys. Pitkittyessään se voi heikentää mielenterveyttä ja fyysistä terveyttä.
Vaikka Suomea pidetään hiljaisten ihmisten maana, jokainen tarvitsee yhteyttä toisiin. Pieni ele, viesti tai yhteinen kahvihetki voi olla kuin valo ikkunassa pimeänä iltana. Yksinäisyys ei katoa yhdessä yössä, mutta se voi keventyä, kun joku huomaa ja pysähtyy.
”Jos voisin antaa sinulle jonkin ominaisuuden, antaisin sinulle kyvyn nähdä itsesi niin kuin toiset sinut näkevät. Silloin tietäisit, miten verraton olet.”
Hyvää ystävänpäivää! ❤️ … Näytä lisääNäytä vähemmän
Tapasimme Lapin kansanedustajien kanssa professori Maria Lähteenmäen. Oli kuin olisi avannut oven arkistoon, jossa paperit eivät pölyä vaan hengittävät. Pöydällä lepää hänen uusin teoksensa, Arktisen kansan jäljillä, ja sen kansi tuntuu jo sormissa yhtä lämpimältä kuin Lapin kesäyön auringonmaa.
Keskustelu ei ollut pelkkää historian läpikäyntiä. Se oli purkamista, kerros kerrokselta.
Lähteenmäen tutkimus osoittaa tutkitun tiedon pohjalta, että metsäsaamelaiset ovat Keski-Lapin alkuperäiskansaa. 1970-luvulla kaikki lappalaiset niputettiin sanan “saamelaiset” alle: tunturilappalaiset, metsälappalaiset, kalastajalappalaiset ja raitiolappalaiset. Sana ei ollut vielä se identiteettien taistelukenttä, joksi se myöhemmin muovautui.
Keski-Lapissa puhuttiin keminlapinsaamea. Se ei ole mikään myöhäinen keksintö tai poliittinen termi, vaan kieli, jota parhaillaan elvytetään.
Sodankylän alueella 1600-luvulla ei tutkimuksen mukaan asunut muita kuin metsälappalaisia. Esimerkiksi Askan suku nousee lähteissä esiin konkreettisena todistajana. Ihmiset eivät ole abstrakteja ryhmiä, vaan nimiä, perheitä, maita ja kulkureittejä.
1700-luvun alussa Ruotsin kruunu kirjasi metsäsaamelaiset uudistilallisiksi. Hallinnollinen kynä muutti asemaa. Paperilla tapahtui siirtymä, joka vaikutti maahan, oikeuksiin ja identiteettiin. 1800-luvulla alkoi metsälappalaisuuden systemaattinen alasajo: rodullistaminen, ajatus “aidoista” ja “epäaidoista”, nationalismin koveneva katse. Kulttuuri kaventui, määriteltiin, mitattiin.
Keminsaame muuttui 1800-luvun kotikulttuurissa “kyökkikieleksi” – keittiön kieleksi, arkiseksi ja vähätellyksi. Julkinen tila suomalaistui, mutta kotona kieli saattoi vielä elää kuin hiillos, joka ei suostu sammumaan.
Lähteenmäen äänessä ei ole paatosta, vaan painoa. Hän ei rakenna vastakkainasettelua, vaan purkaa vääristyneitä kerrostumia. “Historia kirjoitetaan uudelleen”, hän sanoo, “kun lähteitä luetaan uudelleen.”
Tapaamisesta jäi tunne, että Lapin historia ei ole sivujuonne Suomen historiassa, vaan sen selkärangan yksi nikama. Kun sitä oikaisee, koko asento muuttuu. ❤️🇫🇮 … Näytä lisääNäytä vähemmän
Turve tarvitaan takaisin – huoltovarmuutta ei turvata toiveajattelulla 🇫🇮
Suomen huoltovarmuudesta puhutaan usein vain energian kautta, vaikka todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta: ruoasta, eläinten hyvinvoinnista, kasvien kasvusta ja yhteiskunnan toimintakyvystä kriiseissä. Tässä kokonaisuudessa turpeella on huomattavasti suurempi merkitys kuin mitä nykyinen ilmastokeskustelu haluaa myöntää.
Suomi ei käytä turvetta ainoastaan energiantuotannossa. Olemme merkittävä kuiviketurpeen toimittaja Eurooppaan. Eläinten kuiviketurve on olennainen osa hygienistä ja terveellistä kotieläintuotantoa. Sen luonnolliset ominaisuudet, kuten hyvä imukyky ja mikrobien kasvua hillitsevä vaikutus, vähentävät tautipainetta ja siten antibioottien tarvetta. Tämä on konkreettinen keino torjua antibioottiresistenssiä, joka on yksi vakavimmista globaaleista terveysuhista.
On ristiriitaista, että samaan aikaan kun Euroopassa puhutaan antibioottien käytön vähentämisestä, halutaan ajaa alas yksi tehokkaimmista ennaltaehkäisevistä ratkaisuista. Kuiviketurve ei ole ongelma, vaan osa ratkaisua.
Sama pätee kasvihuonetuotantoon. Kotimainen kasvuturve on kriittinen osa vihannesten, taimien ja koristekasvien tuotantoa. Ilman laadukasta kasvualustaa ei ole kotimaista kasvihuonetuotantoa eikä myöskään ruokahuoltovarmuutta. Korvaavat materiaalit ovat usein tuontitavaraa, kalliimpia ja ympäristövaikutuksiltaan vähintään yhtä kyseenalaisia, kun kuljetukset ja raaka-aineketjut huomioidaan.
Hallitus on linjannut, että kotimaisen ruoantuotannon toimintaedellytyksiin ja energiahuoltovarmuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tämä on oikea suunta, mutta linjaus jää ontoksi, jos turve jätetään ideologisista syistä ulkopuolelle. Huoltovarmuutta vahvistetaan nimenomaan varmistamalla kotimaisten polttoaineiden ja raaka-aineiden saatavuus sekä toimitusketjujen hallinta. Turve täyttää nämä kriteerit.
Turve on kotimainen, varastoitava ja kriisitilanteissa nopeasti käyttöön otettava energialähde. Se ei ole riippuvainen tuontipolttoaineista eikä altis geopoliittisille kiristyksille. Juuri tällaisia ominaisuuksia varmuusvarastoinnilta edellytetään. On vaikea perustella, miksi turve suljettaisiin näiden järjestelyjen ulkopuolelle.
Keskustelu turpeen uusiutuvuudesta on käytävä avoimesti ja faktoihin perustuen. Turve uusiutuu hitaasti, mutta uusiutuu silti toisin kuin fossiiliset polttoaineet. Kysymys ei ole mustavalkoisesta jaottelusta, vaan siitä, miten turvetta käytetään, mistä se otetaan ja miten tuotantoalueet jälkikäytetään. Hallittu, kotimainen turpeen käyttö on vastuullisempaa kuin tuontiraaka-aineiden lisääminen ja huoltovarmuuden heikentäminen.
On perusteltua kysyä, miksi Suomi on valmis heikentämään omaa huoltovarmuuttaan, kun naapurimaa Ruotsi suhtautuu turpeeseen huomattavasti käytännöllisemmin. Ruotsissa turve luokitellaan uusiutuvaksi luonnonvaraksi, ja sitä hyödynnetään osana energia ja huoltovarmuuskokonaisuutta. Ruotsissa ymmärretään, että turve uusiutuu hitaasti mutta varmasti ja että sen hallittu käyttö vahvistaa kriisinkestävyyttä.
Suomessa sen sijaan turpeesta on tehty ilmastopahis, vaikka juuri meillä olisi parhaat edellytykset sen vastuulliseen hyödyntämiseen, valvontaan ja jälkikäyttöön. On ristiriitaista, että Ruotsin malli kelpaa EU:ssa, mutta Suomessa sama luonnonvara nähdään lähes yksinomaan ongelmana. Tämä asettaa suomalaisen alkutuotannon, energiantuotannon ja huoltovarmuuden heikompaan asemaan suhteessa naapuriimme.
Jos Ruotsi voi luokitella turpeen uusiutuvaksi ja käyttää sitä oman varautumisensa osana, Suomen ei pidä vapaaehtoisesti sitoa käsiään.
Perussuomalaisten näkökulmasta kyse on realismista. Suomi ei pärjää kriiseissä ilman omia resurssejaan. Huoltovarmuus ei synny toiveajattelulla eikä Brysselissä laadituilla luokituksilla, vaan käytännön ratkaisuilla, jotka toimivat myös poikkeusoloissa.
Turve on osa tätä kokonaisuutta energiana, eläintuotannossa ja ruoantuotannossa. Sen sivuuttaminen ei tee Suomesta vihreämpää, mutta tekee siitä haavoittuvamman.
Turve on meille sama kuin Norjalle öljy.
#turve #huoltovarmuus … Näytä lisääNäytä vähemmän
Kiitos kaikille osallistujille eiliseen keskustelutilaisuuteen kansalaisinfossa!
Aiheenamme oli lahjakkaiden oppilaiden tukeminen suomalaisessa koulussa. Teema on mielestäni hieman tabu suomalaisessa koulutuskeskustelussa. Aihe herättää paljon ajatuksia ja kun koulutuksen haasteet kasvavat ja oppimistulokset ovat paineessa, on entistäkin tärkeämpää, että kaikkien mahdollisuudet oppia toteutuvat omalla tasollaan.
Me olemme tottuneet keskusteluun, jossa puhutaan vain heikoimpien tukemisesta. Kansakuntamme menettää kuitenkin paljon potentiaalia, kun eri lahjakkuuksia ei pystytä tukemaan.
Tilaisuudessa kuultiin monipuolisia näkökulmia koulutushistoriasta, tasa-arvosta, opettajankoulutuksesta ja koulutusjärjestelmän kehittämisestä.
Järjestimme tilaisuuden yhdessö valtiot. lis.,
matematiikan ja fysiikan opettaja Mai Allon kanssa.
• Tasa-arvon dilemma peruskoulussa – Helsingin yliopiston dosentti ja lehtori emeritus,
kouluhistorioitsija Jari Salminen
– Koulun tilanne lahjakkaiden opettamisessa – Koulutuksen arviointikeskus HEAn pitkäaikainen, jo eläkkeelle jäänyt mutta yhä aktiivinen erityisasiantuntija, Sirkku Kupiainen,
° Tyrnävän koulun lehtori Miikka Mattilan puheenvuoro Kuulammen koulun PISA ihmeestä
• Paneelikeskustelu: uhkaako lahjakkuus tasa-arvoa – vai päinvastoin?
Panelisteina mm. kansanedustajat Pia Hiltunen (sd), Hanna-Leena Mattila (kesk), Milla Lahdenperä (kok) Martin Paasi (kok)
Moderaattorina Sara Seppänen. Paneelin jälkeen vapaata
keskustelua.
Asiantuntijoiden esitykset toivat esiin mm.:
• miten heterogeeniset opetusryhmät kuormittavat opetusta
• millä tavoin resurssit ohjautuvat ja mitä se tarkoittaa erilaisten oppijoiden tukemiselle
• miten lahjakkuuden huomioiminen suhteutuu koulutukselliseen tasa-arvoon
Paneelikeskustelussa käytiin hyvää ja rakentavaa vuoropuhelua siitä, uhkaako lahjakkaiden oppilaiden tukeminen tasa-arvoa vai voiko se päinvastoin vahvistaa kaikkien oppimista, kun ratkaisuja tehdään harkitusti ja tutkimustietoon nojaten.
Olen erittäin iloinen siitä, että sali täyttyi opettajista, asiantuntijoista, päättäjistä ja koulutuksesta kiinnostuneista keskustelijoista. Tällaiselle dialogille on selvästi tarvetta.
Lämmin kiitos kaikille puhujille ja osallistujille – jatkamme työtä sen eteen, että jokainen oppilas saa edellytyksilleen sopivaa ja laadukasta opetusta. … Näytä lisääNäytä vähemmän
Perussuomalaiset laittavat liikennepolitiikan takaisin raiteilleen.
Olemme määrätietoisesti olleet pysäyttämässä keskustan alulle laittamaa Länsirata-hankketta ja siirtäneet katseen sinne, missä panoksilla on oikeasti merkitystä: turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja koko Suomen etuun.
Nykyinen liikennepolitiikka nojaa asiantuntijatyöhön. Yhdessä ammattilaisten kanssa on koottu lista hankkeista, jotka ovat keskeisiä sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden kannalta, ja työtä viedään nyt käytäntöön asti.
Euroopan merkittävin sotilaallisen liikkuvuuden pullonkaula sijaitsee pohjoisessa. Siksi painopiste on siirretty pohjoisen raide- ja tieyhteyksiin. Kyse ei ole aluepolitiikasta, vaan kansallisesta turvallisuuspolitiikasta.
Pohjoisen huoltoreitit ja Jäämeren yhteydet ovat koko Suomen etu. Ne vahvistavat logistista asemaamme, turvaavat vaihtoehtoisia kuljetusreittejä kriiseissä ja palvelevat niin elinkeinoelämää kuin puolustusta.
EU-vaikuttamisessa Suomi etenee nyt todellisten tarpeiden pohjalta. Turvallisuus ja huoltovarmuus eivät ole sivulauseita, vaan ydin.
Lisäksi uusi L12-liikennejärjestelmäsuunnitelma nostaa kärkeen turvallisuuden, toimivuuden ja kestävyyden, mukaan lukien talouden realiteetit ja perusväylänpidon kuntoon laittamisen. Tämä on selkeä suunnanmuutos aiempaan.
On syytä kysyä, mitä keskusta teki omalla vahtivuorollaan. Moni muistaa autoilijavihamielisen linjan ja ilmastopolitiikan ylilyönnit, samalla kun pohjoisen kriittiset yhteydet jäivät ilman tarvittavia panostuksia.
Perussuomalaiset tekevät nyt sen, mikä olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten: asettavat Suomen edun, turvallisuuden ja järkevän taloudenpidon ideologian edelle. 🇫🇮 … Näytä lisääNäytä vähemmän