Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja rovaniemeläiset

Aloitan tämän puheeni sanalla vihdoinkin,

Vihdoinkin olemme tilanteessa jossa Vaaranlammen koulun rakennuksen purkamisen aloittamiselle on esitetty päivämäärä. Olen odottanut tätä päivää.

Sitkeistä sisäilmaongelmista kärsinyt Vaaranlammen koulu on ollut vuoden 2017 alusta lähtien tyhjillään. Rovaniemen koulutuslautakunta siirsi tuolloin koulun toiminnan väliaikaisiin tiloihin tänne Kairatielle.

Koulun surullinen historia on varmasti meille kaikille tuttu. Itselläni on erityinen tunneside tuohon kouluun. Olin koulussa ylioppilaskirjoitusten jälkeen koulunkäynnin avustajana ja valmistuttuani opettajaksi oli Vaaranlampi ensimmäinen koulu, jossa tein sijaisuuksia, ja jossa sain tehdä töitä vakituisemmin noin neljän vuoden ajan. Vaaranlammen henki oli hyvä, koulussa oli upeaa olla töissä, sen sijainti liikuntamahdollisuuksien ja Korkalovaaran luonnon lähellä on loistava. Se oli myös ainut maa merkittävistä talousmahdeista, kenen talous kasvoi.

Miksi kerron tämän, johtuu siitä että itse sairastuin tuossa rakennuksessa. Näin oli käynyt jo usealle muulle opettajalle ja lapselle ennen minua. Koulua oli remontoitu vuosien aikana useilla miljoonilla euroilla. En osannut lähteä työpaikastani ennen kuin työterveys ja koulun johto puuttuivat asiaan vuonna 2016 ja meille sisäilmasta sairastuneille opettajille ja avustajille tarjottiin mahdollisuus työskennellä Rovaniemen muissa kouluissa.

Nuorena, terveenä, liikkuvaa elämäntapaa viettävänä opettajana olin lähes työkyvytön. Tänä päivänä olen onnellinen että toivuin ja pystyn tekemään työtäni.

Koulu jatkoi vielä tuonkin jälkeen toimintaansa. Lapset oireilivat ja vasta Vaaranlammelta lähdettyäni ymmärsin, etteivät lapset joka koulussa voi yhtä huonosti. Sisäilma vaikuttaa keskittymiseen ja yleiseen hyvinvointiin.

Kerroin tämän tarinani muistuttaakseni meitä kaikkia.

Meillä päättäjillä on vastuu kaupunkimme julkisista rakennuksista, päiväkodeista ja kouluista. Tämä tarinani on yksi niistä syistä miksi halusin lähteä mukaan kuntapolitiikkaan. Olen todella tyytyväinen että olemme Rovaniemellä tehneet todella asioille jotain. Olemme rakentaneet ja rakentamassa uusia kouluja, parempia paikkoja lapsille oppia ja kasvaa.

Toivon että Vaaranlammen koulun osalta tehdään tarkkaa työtä suunnitelmien ja rakennusmateriaalien valintojen suhteen.

Me Perussuomalaiset olemme todella iloisia tästä kouluhankkeesta myös koko Korkalovaaran alueen näkökulmasta. Hyvä Korkalovaara! Lapsissa on tulevaisuus, Rovaniemellä ja Korkalovaarassa on vetovoimaa lapsiperheiden asuinpaikkana.

Perussuomalainen valtuustoryhmä edellyttää koulun rakentamisen osalta vahvaa rakentamisen osaamista ja tarkkaa taloudenpitoa.

Perussuomalaisen valtuustoryhmän voimakkaana toiveena on, että ohjausryhmä vielä todella harkitsisi voisiko puinen tai hirsinen koulu olla parempi vaihtoehto kuin kivestä rakennettu. Pohjoisen olosuhteisiin puu on erittäin hyvä materiaali. Meillä on kokemusta kivikouluista ja kokemukset eivät aina ole olleet järin hyviä. Useat valtuutetut ovat vuosien ajan esittäneet toiveita hirsirakentamisen puolesta. Tiukassakin taloudellisessa tilanteessa tulisi kaupungin rakennuttaa kouluja jotka kestävät seuraavan sata vuotta.

Puukoulujen akustiikka, antibakteeriset ominaisuudet ja puun hengittävyys muutamia mainitakseni puoltavat hirsi- tai puurakentamista. Puun osalta voisimme saada myös aluetalouteen positiivisia vaikutuksia. Olen varma että jos käyttäjiltä, eli opettajilta ja oppilailta kysyttäisiin, niin valinta olisi puukoulu. On myös melko hämmentävää että käyttäjiltä ei juurikaan asiaa kysytä.

Perussuomalainen valtuustoryhmä odottaa kaupungin uusien kouluinvestointien olevan kestäviä ja terveellisiä.

Näillä sanoilla perussuomalainen valtuustoryhmä hyväksyy Vaaranlammen monitoimitalon toteuttamisen periaatteet.

Kaupungin ja sen keskustan oltava kuitenkin kaikkina vuodenaikoina houkutteleva paikka. Rovaniemen kaupungin historiasta johtuen meidän katukuvassa ei ole erityisesti kauniita vanhoja rakennuksia ja joudumme siitä johtuen tekemään vähän enemmän töitä viihtyisyyden eteen. Kukat, kasvit ja puut keskustassa olisivat tärkeä viihtyisyyttä luova tekijä. Puistojumpat ja kerhot, sekä vapaamuotoiset kohtaamispaikat ihmisille ovat tärkeitä. Kaupungin keskustan tulee edistää yhteisöllisyyttä.

Kaupungin keskustan tulisi olla myös kuntalaisille viihtyisä ja helppo paikka saapua, sekä asioida. Tuoreimmat tutkimukset ja kehitys osoittavat että autoton keskusta ei ole houkutteleva paikka. Jopa Helsingin keskustan kivijalkaliikkeet kärsivät nykyisestä kehityssuunnasta, jossa pysäköiminen on liian kallista. Pienet erikoisliikkeet ja ravintolat kärsivät keskustan korkeista parkkimaksuista ja hieman ahtaista parkkihalleista, kun taas automarketit tarjoavat runsaasti ilmaista parkkitilaa ostoksia tekeville ihmisille. On kaikkien etu, että kaupungin keskustaan saapuvat asioimaan kaikenikäiset ihmiset, ja että kaupungin keskusta on aidosti myös ihmisten kohtaamispaikka.

Tein aloitteen maksuttomasta pysäköinnistä 13.12.2020 Rovaniemen kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kaupunki voisi katsoa yhteistyössä yrittäjien kanssa riittävästi sopivia maksuttomia pysäköintipaikkoja. Tämä olisi kokeilemisen arvoinen asia.

Rovaniemi voisi olla innovatiivisempi sen suhteen, miten keskustaa kehitetään. Mielestäni oli väärä ratkaisu siirtää talviuintipaikka pois Rovaniemen keskustasta Koskipuistosta. Rovaniemen rantojen hyödyntäminen ja keskustan kehittäminen tulisi olla seuraavalla valtuustokaudella yksi tärkeä teema. Mahdollistamalla saamme enemmän aikaan kuin kieltämällä asioita.

Sara Seppänen, valtuutettu, kuntavaaliehdokas (PS)

Rovaniemen kaupunki hakee uusia toimintamalleja ja vaihtoehtoisia järjestämistapoja kasvavaan palveluntarpeeseen ikäihmisten palveluiden osalta. Tulevat vuodet tulevat olemaan haasteellisia palvelun tarpeen kasvaessa ja väestön ikääntyessä. Puhumme huoltosuhteen haasteellisuudesta.

Rovaniemen perusturvalautakunnassa on hienosti otettu keskiöön iäkkäiden toimintakyvyn parantaminen kaikissa palveluissa ja myös kolmannen sektorin mukaan ottaminen keskeiseksi tavoitteeksi. Etäpalveluiden kehittyessä voidaan vanhuksille tuoda kotiin monenlaista virkistystä, tietoa ja vaikkapa kotona toteutettavia kuntoutuksia. Vain kehittämällä kuntouttavaa palvelua, aktivoimalla ja huolehtimalla ikäihmisten henkisestä ja fyysisestä terveydestä, voimme säästyä mittavilta erikoissairaanhoidon kustannuksilta.

Haastetta tuottavat tulevaisuuden asumisen ratkaisut. Näsmäntien palveluasuminen tarvitsee korvaavat tilat. Ennen kuin aletaan rakentamaan uutta, olisi hyvä tutkia kaikki jo olemassa olevat toimintaan soveltuvat tilat. Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian toiminnot siirtyvät uuden investoinnin myötä keskussairaalan yhteyteen ja Muurolan sairaalan tilat vapautuvat tällöin uuteen käyttöön.

Muurolan sairaalarakennus ja kaunis ympäristö olisivat ihanteellinen paikka vaikkapa uudenlaiselle palvelukortteli-malliselle vanhusten palvelulle. Voisiko kiinteistössä sijaita vanhusten palveluasumista ja päiväkoti yhdessä? Miksei koulukin? Eri ikäisten ihmisten toiminnot tuottavat hyvinvointia tutkitusti kaikille.

Rovaniemellä 18.12.2020

Sara Seppänen, LSHP hallituksen vpj ja Roi valtuutettu (PS)

Korona on runnellut kaupungin keskustan kivijalkaliikkeitä. Pienet yritykset ja kivijalkaliikkeet tarvitsevat nyt kaiken mahdollisen tuen Rovaniemen kaupungilta.

Useat kaupungit ovat Koronan vuoksi poistaneet määräajaksi pysäköintimaksut poikkeuksellisen vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi auttaakseen kaupunkien keskustojen pieniä liikkeitä, kahviloita ja ravintoloita.

Rovaniemen keskusta näivettyy hiljalleen, kun automarketteihin on helpompi ajaa isoille parkkipaikoille. Kaupungin keskustan elinvoiman säilyttämiseksi esitän parkkimaksujen poistamista ja pysäköintiä kiekolliseksi ainakin seuraavan puolen vuoden ajaksi.

Rovaniemellä 13.12.2020

Sara Seppänen

Suomalaisissa kodeissa töitä tekevät hoitoalan ammattilaisten ohella vapaaehtoiset, jotka työllään mahdollistavat läheisensä sairauden tai vamman hoitamisen osana perheen elämää. Omaishoitajat pitävät huolta paitsi lähimmäisestään, myös yhteiskunnasta. Ilman heitä sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvaisivat järjettömiksi.

Raskas ja vaativa omaishoito tarvitsee tuekseen kotiin järjestettävät palvelut. Moni omaishoitaja kokee jäävänsä oman onnensa nojaan palveluita saadakseen. Ei ole tavatonta, että näissä olosuhteissa arkea leimaa monenlainen pelko ja epävarmuus. Nämä asiat käyvät ilmi esimerkiksi Kelan laajasta kyselytutkimuksesta muutaman vuoden takaa.

Aiheellista huolta on kannettu omaishoitajien jaksamisesta ja vapaista, parhaiden palveluiden löytämisestä palveluohjauksella sekä yhden yhteyshenkilön, ”omatyöntekijän”, mallista erityisesti ikäihmisten kohdalla. Työssä kuormittaa varsinaisen hoitamisen lisäksi vastuu asiainhoidosta ja hoidettavan etujen puolustamisesta esimerkiksi suhteessa viranomaisiin ja viranhaltijoihin.

Rovaniemellä puheenaiheeksi on noussut lisäksi valinnanvapaus, joka ei toteudu palvelusetelin ohjatessa hoidettavan asiakkaaksi suoraan asuinpaikan mukaan nimetylle palveluntuottajalle. Kotihoidon tarjoajaa ei toisin sanoen voi vaihtaa, vaikka ei olisi tyytyväinen saamaansa kohteluun.

Omaishoitajat kantelevat kokemistaan epäkohdista aluehallintovirastolle. Moni ihmettelee, miten esimerkiksi puolisoaan hoitavat vanhukset kykenevät kirjelmöintiin, jonka jopa työikäiset kokevat hankalaksi. Harva jaksaa valittaa, sillä omaishoidon tukien hakeminen ja kaavakkeiden täyttäminen on työlästä.

Omaishoitajan antama läsnäolo ja hoito ovat kotonaan asuvalle korvaamattoman tärkeitä. Läheinen ihminen on aina ajan tasalla vanhuksen tilanteesta ja vähintäänkin puhelinsoiton päässä. Käytännön arki lääkkeisiin, ruokaan, suihkuun ja saunaan, hygieniaan, pyykkihuoltoon, ulkoiluun, liikuntaan ja pankkiasioihin liittyen pyörii omaishoitajan myötävaikutuksella.

Uupumisen tunteista huolimatta omaishoitajien työtä leimaa rakkaus ja huolenpito läheisestä ihmisestä. Moni joutuu rauhoittelemaan hylkäämisen pelosta kärsiviä vanhuksia ja varmistelemaan, että vaihtuvien hoitajien tiedot hoidettavien asioista ovat ajan tasalla. Laadukkaan ja turvallisen hoidon takaamiseksi kokonaisvaltainen ymmärrys tilanteesta on varmistettava. Kotona annettavaa hoitoa ei valvo kukaan, ja ristiriitatilanteita ratkotaan raporttien avulla tilanteissa, joissa sana on sanaa ja muistikuvia vastaan.

Arvokas vanhuus on mahdollinen meistä jokaiselle, kun kohtelemme ikäihmisiä siten kun toivomme itseämme kohdeltavan.

Sara Seppänen

13.03.2019

POHJOISELLA SISULLA, YHTEISTYÖLLÄ LAPIN PARAS SOTE-REALISTISIN ASKELIN – AMMATTILAISVETOISESTI

Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit koolla Oulussa

Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-erva) sairaanhoitopiirit olivat koolla perinteisessä talvikokouksessaan Oulussa 13.3.-14.3.2019. Kokoukseen osallistuivat Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten hallitukset, valtuustojen puheenjohtajisto ja viranhaltijajohto. Kokouksessa otettiin kantaa mm. yhteisen osuuskunnan jatkovalmisteluun, terveydenhuollon lainsäädäntöön ja pohjoisen yhteistyön vahvistamiseen

Tärkein kysymys tällä hetkellä on, miten Suomelle käy sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Isojen uudistusten aika on ohi. Meidän tulee uudistaa asioita pieni pala kerrallaan, pohjoisen alueen erityispiirteet huomioiden ja tehdä hyviä ja tarpeellisia muutoksia jatkuvasti. “Yhteiskunnan muutos on niin nopeaa, että valtavien kokonaisuuksien muuttaminen kerralla on hankalaa, kömpelöä ja usein liian hidasta.” Kommentoi Lapin sairaanhoitopiirin puheenjohtaja Sara Tuisku.

Erva-alueen yhteistyöllä hyöty kaikille sairaanhoitopiireille

Keskeytynyttä Sote-uudistusta voidaan palvelutuotannon osalta jatkaa sairaanhoitopiirin johdolla. Lapin mallissa on turvattava pohjoisen alueen päivystävien sairaaloiden rooli. Viiden sairaanhoitopiirin yhteinen tahtotila on valmistella järjestämissopimus ja yhteistä osuuskuntamallia, jolla turvattaisiin pohjoisten sairaaloiden olemassaolon ja lääkäreiden saatavuus.

Perus- ja perhepalveluministeri Annika Saarikko tiedotti OYS-erva seminaarin kuluessa, että oikeuskanslerilla on selvityksessä Kajaanin ja Lapin keskussairaaloiden synnytystoiminnan jatkumisen poikkeusluvat. Ministeri toimii tällä hetkellä toimitusministerinä ja selvitettävänä on voiko hän myöntää luvan.

Erikoissairaanhoidon asetukset haasteellisia pohjoisessa Suomessa

Elokuussa 2017 annettiin erikoissairaanhoidon työnjaon asetus (582/2017), missä erikoissairaanhoidon tehtäviä keskitetään ja tietyille leikkaustyypeille, kuten tekonivel- ja syöpäkirurgialle, asetetaan lukumäärävaatimuksia.

OYS-ervan sairaanhoitopiirit pitävät asetusta alueellaan sairaaloiden päivystysvalmiutta uhkaavana ja erittäin vaikeasti toimeen pantavana Pohjois-Suomen pitkien etäisyyksien, suhteellisten pienten väestöpohjien ja keskussairaaloiden vähäisten leikkausmäärien vuoksi.

Leikkausmäärien ja ei-kiireellisten toimenpiteiden turvaaminen on tärkeää keskussairaaloiden päivystysvalmiuden, sen edellyttämän henkilöstön riittävyyden ja osaamisen sekä potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

OYS-ervan sairaanhoitopiirit edellyttävät seuraavan hallituksen arvioivan annetun työnjakoasetuksen soveltuvuutta pohjoisen Suomen erikoissairaanhoidon toimintaympäristöön. Samalla pidetään välttämättömänä, että tulevassa hallitusohjelmassa ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa otetaan huomioon Pohjois-Suomen ihmisten tarpeet ja alueen erityispiirteet.

“Lapin kannalta on tärkeää että pystymme turvaamaan päivystyksen ja Lapin keskussairaalan tulevaisuuden” sanoo Lapin sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtaja Sara Tuisku.

Päivystävien sairaaloiden toiminnan turvaamista viedään yhdessä eteenpäin

Terveydenhuoltolain edellyttämän erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen valmistelu jatkuu. Kokouksessa päätettiin jatkaa helmikuussa 2018 käynnistynyttä yhteisen OYS-ervan osuuskunnan valmistelua.

Yhteinen osuuskunta nähdään keinona vahvistaa julkista erikoissairaanhoitoa ja sen kilpailullista asemaa sekä tukea sovitun työnjaon toteuttamista. Tarkoitus on saada järjestämissopimus, osuuskunnan perustamisasiakirjat ja liiketoimintasuunnitelma sairaanhoitopiirien hallitusten käsiteltäväksi jo tulevan toukokuun aikana ja valtuustojen käsittelyyn viimeistään kesäkuussa.

Kokouksessa linjattiin yhteinen näkemys erikoissairaanhoidon työnjaon periaatteista OYS-ervassa. Muutamia tarkennuksia ja jatkoneuvotteluita työnjaon osalta todettiin olevan erityisesti Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien osalta. Työnjaon auki olevat yksityiskohdat pyritään selvittämään sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärien johdolla maalis-huhtikuun aikana.

Lisätietoja:

Lapin sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtaja Sara Seppänen 0407050714

Rovaniemellä tehdään monia hyviä ja talouden kannalta erittäin tarpeellisia uudistuksia. Organisaatiouudistukselle olisi ollut tilausta jo vuosia sitten. Tilahallinnan järkeistäminen ja tiukempi omistajaohjaus ovat tarpeellisia keinoja Rovaniemen talouden hoidossa.

Paljon enemmän olisi vielä tehtävissä. Rovaniemen kaupunki on säästänyt ja nipistänyt perusterveydenhuollosta vuosien saatossa merkittävästi. Se ei ole mikään ylpeilyn aihe. Panostaminen perustasolle ja ennaltaehkäisevään työhön on parasta säästöä kaupungin talouden kannalta. Useissa sairaanhoitopiireissä ympäri Suomea tehdään kovaa vauhtia yhteistyötä ja yhdistymistä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osalta. Rovaniemellä odotellaan edelleen sote-uudistusta toteutuvaksi. Suurimmat hyödyt ja säästöt yhteistyöstä saataisiin juurikin Rovaniemellä sijainnin vuoksi. Tämä hyödyttäisi koko maakuntaa.

Raja-aidat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä tulee purkaa. Ihminen tarvitsee hoitoa, on merkityksetöntä keskustella siitä, kuuluuko lasku erikoissairaanhoidon puolelle vaiko perusterveydenhuoltoon. Päättäjien tehtävä on katsoa isoa kuvaa ja kokonaisuutta. Nähdä ja tehdä tulevaisuus.

Päättäjien tulee myös kyetä katsomaan vallitsevaa taloudellista tilannetta realistisesti. Sillan rakentaminen nelostien ylle ei tuo sellaisia merkittäviä tuloja kaupungin talouteen, mitä kipeästi kaipaamme. En kannata Ruokasenkadun sillan investointia tässä taloudellisessa tilanteessa. Sen aika on myöhemmin. Sama pätee uimahallin investointiin.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.10.2019 leikata koulutuslautakunnan raamia 1,5 miljoonan euroa. Rovaniemen peruskoulu ei voi hyvin tällaisella tavoitteella. Tällä hetkellä Rovaniemellä opiskellaan ja opetetaan vieraita kieliä ilman kieltenopetukseen olennaisesti kuuluvia tehtäväkirjoja. Meidän tulevaisuuden tekijät maksavat kovaa hintaa silloista ja uimahalleista.

Sitten vielä Rovaniemen upeasta musiikkiopistosta joka tarjoaa opetusta yli 600 lapselle. Sen rahojen leikkaaminen ei ole viisasta politiikkaa. Musiikkiopiston toiminnasta leikkaaminen kertoisi vain Rovaniemen kaupungin sivistyksen tasosta häpeällisellä tavalla.

Sara Seppänen, opettaja, valtuutettu, LSHP vpj.

19.01.2019

Lapin vientiteollisuuden logistiikkaketju kuntoon

AJOKSEN SYVÄÄMISHANKE KEVÄÄN LISÄBUDJETTIIN

Koko Lapin vientiteollisuuden toimintaympäristön edistämisen kannalta keskeiset investointihankkeet tulee nostaa edunvalvontatyön kärkeen. Tällainen on mm. Kemin Ajoksen sataman syväyshanke, johon syksyn 2017 budjettiriihessä ei löytynyt rahaa. Lapin kasvava teollisuus ja logistiset kehittämistarpeet edellyttävät modernin satama-alueen palveluita ja syvempiä väyliä aivan lähivuosina.

”Kemin sataman syväväylän eteen ollaan tehty perusteellista selvitys- ja valmistelutyötä usean vuoden ajan. Nopeuttaisin tämän infrahankkeen investointipäätöstä, koska se on koko Lapin logistiikkaketjun solmukohta. Tuen vahvasti meneillään olevaa edunvalvontatyötä, jonka tavoitteena on saada Ajoksen sataman syväyshanke tulevan kevään valtion lisätalousarvioon.” sanoo kokoomuksen kansanedustajaehdokas Sara Tuisku.

VIENTITEOLLISUUDEN TUOREET KASVUENNUSTEET VAUHDITTAA HANKETTA

Tapaamisessaan Kemin Sataman toimitusjohtaja Jaakko Rantsin kanssa perjantaina, Tuisku otti esille väylähankkeen aikataulun nopeuttamisen. Ajoksen väylän syventäminen 12 metriin nykyisestä 10 m mahdollistaa laivojen kuljetuskapasiteetin kaksinkertaistamisen. ”Lapin metsä- ja kaivannaisteollisuus ovat investoimassa tuotantovolyymien lisäämiseen. Se luo paineita kehittää tehokkaita kuljetusväyliä ja -palveluita. Edellisissä budjettipäätöksissä Ajoksen investointitarpeet sivuutettiin, nyt siihen ei ole enää varaa. ” sanoo Rantsi.

”Liikenneviraston mukaan Kemin sataman investointi on noin 21,2 miljoonaa euroa. Suuruusluokaltaan se on sen verran pieni, että se olisi realistista sisällyttää budjettikirjauksena seuraavaan lisätalousarvioon.” jatkaa Tuisku.

Lisätietoja

Sara Seppänen 040-7050714

Jaakko Rantsi

Lapin Kilpirauhasyhdistys on saavuttanut kunnioitettavan 15 vuoden iän. Tämä käsissä oleva historiikki osoittaa kiistatta sen, miten tärkeää työtä kolmannen sektorin vapaaehtoistyöllä voidaan saada aikaiseksi.

Yhdistyksen perustamisajatus lähti liikkeelle aidosta tarpeesta kehittää ja edistää kilpirauhaspotilaiden tutkimusta ja hoitoa. Yhdistyksen toiminta on kasvanut vuosi vuodelta monipuolisemmaksi kattaen koko Lapin alueen.

Terveydenhuoltojärjestelmämme ei ole täydellinen ja tarvitsee rinnalleen Lapin kilpirauhasyhdistyksen kaltaisia toimijoita. Yhdistyksenne työ on merkittävää työtä, ennen kaikkea potilaiden kannalta, mutta myös koko terveydenhuollon näkökulmasta. Terveydenhuoltojärjestelmämme ei kykene huolehtimaan potilaiden vertaistuesta, luentojen ja tilaisuuksien järjestämisestä tavalla, johon Lapin kilpirauhasyhdistys on pystynyt.

Yhdistyksenne on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä, vaikuttavana ja aktiivisena toimijana Lapin yhdistyskentässä. Vertaistuen merkitystä ei voi liiaksi korostaa, minkä tahansa sairauden hoidon kannalta. Tiedon saannin lisääminen, koulutus ja kilpirauhassairauksien ymmärryksen lisääminen myös yleisemmin on tärkeää potilaiden elämänlaadun kannalta.

Lapin kilpirauhasyhdistyksen työ ei ole tehty vielä. Yhdistystä tarvitaan tulevaisuudessa edelleen merkittävänä toimijana. Lääketiede kehittyy ja potilasturvallisuuden ja potilaiden kokeman kohtelun kannalta on merkityksellistä, että on olemassa yhdistys joka ajaa juuri kilpirauhaspotilaiden asioita. Potilaan kuuleminen on merkityksellistä hoidon kannalta, sillä pelkkä viitearvoihin tuijottaminen kilpirauhassairauksien puhkeamisessa ei takaa oikeaa diagnoosia tai hoitoa.

Kiitän kaikkia yhdistyksen toiminnassa mukana olleita ja toivotan Lapin kilpirauhasyhdistykselle hyviä tulevia vuosia!

Sara Seppänen, Lapin sairaanhoitopiirin vpj.

Suomi tarvitsee työtä. Lisää velkaa ottamalla emme saa taloutemme kurssia käännettyä uuteen nousuun. Suomi saadaan nousuun vain useamman ihmisen osallistumisella yhteiskuntaan työllä ja yrittäjyydellä

Tarvitsemme vakautta ja ennakoitavuutta verotukseen. Yritykset eivät uskalla investoida, mikäli verotus on jatkuvassa muutoksessa. Jotta uusia työpaikkoja syntyisi ja vanhat saataisiin säilytettyä, meidän tulee saada toimintaedellytykset yrittäjyyteen ja työn tekemiseen kannattavaksi ja kannustavaksi. Suomen yrityksistä yli 90 prosenttia on todella pieniä, alle kymmenen hengen yrityksiä. Juuri nämä yritykset muodostavat sektorin johon uudet työpaikat syntyvät. Haluan että pienellä yrityksellä on mahdollisuus palkata työntekijöitä, kehittää ja kasvattaa toimintaansa. Keskisuurten, pienten ja mikroyrittäjien verotusta on kevennettävä ja työvoimakustannuksia pienennettävä sekä paikallista sopimista työehdoista lisättävä. Turha byrokratia ja sääntely rasittavat talouttamme, vaikeuttavat yrittämistä ja ylipäätään hankaloittavat ihmisten arkea ja elämää. Itsensä työllistämisen ja riskin ottamisen tulee olla kannattavaa. Työn tekemisen tulee aina olla kannattavampaa ja kannustavampaa kuin se ettei töitä tee. Ei ole oikein että pitkälle kouluttautunut ja ahkera työntekijä antaa omalla työllään ansaitsemastaan palkasta reilusti yli puolet verottajalle.

Voisimme ottaa mallia monesta euroopan maasta, mutta etenkin Sveitsistä. Sveitsin työllisyysaste on yli 80%. Luku pitää sisällään osa-aikatyötä tekevät ihmiset. Sveitsissä mahdollistetaan joustot ja lyhennetty työpäivä tai viikko. Sveitsin palkkataso on korkea kaikissa ammattiryhmissä. Tämä johtuu siitä, että työmarkkinoita ei säännellä juuri lainkaan.

Korkea työllisyysaste on palkansaajan paras turva. Sveitsissä pääse käytännössä töihin heti halutessaan.

Koulutuksen on vastattava työmarkkinoiden tarpeeseen. Tämä tarkoittaa myös työssäoppimisen uudenlaista arvostamista. Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä ja myös korkeakoulujen työharjoitteluiden osuutta ja tapaa kohdata työelämä on lisättävä.

Sara Seppänen

12.12.2018

Odotitko saavasi vain rikkaan kulttuurin? Vain ja ainoastaan kivaa ja erilaista? Uudenlaista ruokakulttuuria ja pukeutumista? Maahanmuuttajatkin ovat ihmisiä, hyvässä ja pahassa. Ongelmia ei voi kuitenkaan lakaista maton alle.

Minä haluan auttaa hädänalaisia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin sinisilmäinen. Moni halusi auttaa 2015 alkaneen pakolaiskriisin aikaan. Ero hädänalaisiin ihmisiin oli kuitenkin selvä näiden nuorten miesten kohdalla, jotka saapuivat eurooppaan ja Suomeen.

Kulttuuri, jossa mies kasvaa olemaan ylempiarvoinen, väkivaltainen tai alistava toista sukupuolta ja liberaalia yhteiskuntaa kohtaan, on räikeässä ristiriidassa meidän eurooppalaisten, länsimaisten arvojemme kanssa. Arvot eivät tipahda rajalle, kun astutaan Suomen puolelle. Ne eivät myöskään muutu yhdellä tai kahdella infolla vastaanottokeskuksessa. Arvojen kohtaamisen eteen tulee tehdä töitä.

Maahanmuuttopolitiikan on oltava hallittua. Me haluamme Suomeen osaavia ihmisiä. Olen keskustellut useiden koulutettujen maahanmuuttajien kanssa. Suomessa koulutetulla maahanmuuttajalla on vaikeuksia työllistyä ja tähän problematiikkaan tulee pureutua. On Suomen edun mukaista, että koulutettu maahanmuuttaja pääsee mahdollisimman nopeasti töihin Suomessa. Useissa ammattiryhmissä kielivaatimusten suhteen tulee tehdä uudelleen tarkastelua. Suomessa pitää olla mahdollista menestyä, vaikka kielitaitoa ei olisikaan.

Turvapaikkaleirit kriisimaiden läheisyydessä ja avun tarjoaminen hädässä oleville on aidosti mahdollista. EU:n politiikalta tulee vaatia enemmän ja parempaa maahanmuuttopolitiikan hoitoa.

Oulun järkyttävät lasten hyväksikäytöt ja raiskaukset ovat esimerkki kehityssuunnasta johon emme halua olla matkalla. Rikollisten karkoittamiseksi tulee tehdä tuntuvia toimenpiteitä. Selityksenä ei kelpaa, että kyllä suomalaisetkin tekevät rikoksia. Kansalaisuus rikollisilta välittömästi pois ja kaikki prosessit turvapaikan saamisen osalta jäihin. Rikolliset palatkoon kotimaihinsa, heidän kohtalo ei ole meidän vastuulla.

Arvoisat juhlavieraat ja hyvät Rovaniemen Ruskayhdistys ry:n jäsenet

Olen kiitollinen saadessani tulla tervehtimään teitä kunnioitettavaan ikään ehtineen yhdistyksenne juhlassa.

Te kaikki teette upeaa yhteistä työtä vapaaehtoisuuteen perustuen. Me ihmiset ikään katsomatta kaipaamme yhteisöllisyyttä, iloisia tapaamisia, hetkiä yhdessä ja kuulumisten vaihtamista. On mahtava olla täällä juhlassanne ja kuulla kiireettä ajatuksianne. Kiirettä yhteiskunnassamme riittää ja omassa arjessanikin välillä unohtuu se tärkein, eli kohtaaminen.

Elämänkokemuksellanne teillä on valtavasti annettavaa myös meille nuoremmille sukupolville. Tästä olen todella kiitollinen. Ilman teitä, ei olisi meitä.

Rovaniemen Seudun Ruskayhdistys ry on perustettu vuonna 1978. Olette kulkeneet yhdistyksenä hienon pitkän matkan. Yhdistyksenne toimintaperiaatteena on toimia eläkeläisten ja ikäihmisten edunvalvojana, sekä edistää jäsenistön hyvinvointia sosiaalisin tapaamisin ja kerhojen merkeissä. Nämä ovat tärkeitä asioita joita meidän nuorten tulee teille omalta osaltamme mahdollistaa. Olette vuosikymmenien ajan rakentaneet meille nuoremmille suomalaisille hyvinvointiyhteiskuntaa. Me nuoret olemme teille kiitollisia viitoittamastanne ja pohjustamastanne vahvasta tiestä. Sillä vahvalla tiellä meidän nuorempien on ollut helppo kulkea, kiitos teidän.

Haluan omalta osaltani kääntää yhteiskunnallisen keskustelun vanhusten osalta voimavaroihin.

Ikääntyminen tarkoittaa että yhteiskunta on kehittynyt ja onnistunut. Vanhukset ovat terveempiä ja elävät pidempään. Me kaikki ikäännymme varmuudella. Keskusteluissa korostuu aivan liikaa ikärakenteen muutokset negatiivisessa valossa ja vaikutukset taloudelle. Ymmärrän että huoltosuhde huolettaa meitä kaikkia, mutta ikääntymisen arvosta yhteiskunnalle puhutaan aivan liian vähän.

Kuntien rooli on merkittävä oman kunnan alueen elinvoimaisuuden lisääjänä. Lapin kunnissa julkisten ostojen yhteishinta on 741Me. Kyse on merkittävästä rahasta aluetalouden näkökulmasta. Lapin kuntien ostot ovat kuitenkin harvojen tiedossa. HANDATA-selvityksessä syys-lokakuulta 2018 yhdenkään Lapin kunnan osalta ei oltu julkaistu ostolaskujen tietoja. Ostoista vain osa kilpailutetaan ja tämän tulee muuttua!

Kunnallisten hankintojen toimijat ovat todella pieniä. Suomen kunnista 81 prosenttia on enintään 20 000 asukkaan kuntia ja Suomen yrityksistä 93,4 prosenttia on Mikro-yrityksiä eli alle kymmenen hengen yrityksiä.

Kuntien tulee valmistella ja tiedottaa hankinnoista niin hyvin, että näillä mikroyrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Tätäkin tärkeämpää on pilkkoa hankinnat, jotta paikalliset pienet yritykset kykenevät kilpailutukseen osallistumaan tai muodostamaan yritysten yhteenliittymiä. Kilpailutuksen laadinnassa on oltava tarkkana, että ehtoihin ei laadita liian tiukkoja ja tarjontaa rajaavia ehtoja. Tulee myös muistaa, että edullisin hinta ei todellakaan takaa laatua!

Kunnan päätöksillä on merkittäviä yritysvaikutuksia. Kunnat käyttävät vuosittain kymmeniä miljardeja palvelu- ja tavarahankintoihin ja investointeihin. Kyse on näkökulman vaihtamisesta. Kunnan tulee ensisijaisesti huomioida oman kunnan elinkeinoelämän tarpeet. On muistettava että hankintalaki ohjaa ensisijaisesti menettelyä ja se, minkälaisia hankinnat ovat on kiinni tilaajasta.

Julkinen hankinta tulee nähdä ensisijaisesti mahdollisuutena! Kilpailutuksen tulee olla mahdollisimman avointa ja vuoropuhelua yritysten suuntaan tulee lisätä. Meidän on siirryttävä miettimään jokaisen hankinnan vaikuttavuutta aluetalouteen!

Tulevan maakunnan kannalta on erittäin merkityksellistä se, että jokainen kunnan päättäjä ja virkamies tiedostaa yhteisten verovarojen käytön merkityksen maakunnan talouden näkökulmasta.

Sara Seppänen

Aloite 22.10.2018

Sara Seppänen, kaupunginvaltuutettu

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut kouluille

Nuorten ja lasten määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on kasvanut rajusti eri puolilla maata. 13–17-vuotiaita nuoria on tullut hoitoon lisää erityisesti muutaman viime vuoden aikana. Kasvu on näkynyt koko maassa.

Useissa sairaanhoitopiireissä puhutaan useiden kymmenien prosenttien kasvusta lähetteiden määrässä. Myös avohoidon lähetteet ovat kasvaneet. Rovaniemellä lähetteiden määrä on kasvanut viime vuodesta Nuorisopsykiatrian osalta 56 prosenttia ja lasten osalta 10 prosenttia.

Tilanne on hälyttävä ja akuutti. Meidän on kaupunkina reagoitava tähän nopeasti.

Espoossa kokeiltiin viime vuonna aivan uudenlaista masennuksen hoitoa, joka vietiin suoraan kouluihin. Yli 60 yläkoulujen työntekijää koulutettiin antamaan nuorille käytännönläheistä ja lyhytkestoista terapiaa. Hoito oli erittäin tehokasta, ja tulokset yllättivät positiivisesti. Terapiakertoja oli kaikkiaan kuusi.

Rovaniemellä toteutetaan myös Varhaisen mielenterveyden häiriön riskin arviointia muutamalla koululla (Varhaintyö), yhdessä perusterveydenhuollon ja oppilashuollon (hyvinvointityöryhmä) kanssa. Nuorisopsykiatrian varhain -toiminta on konsultatiivista palvelua yläkouluikäisten nuorten kanssa työskenteleville ja tapahtuu nuoren omassa ympäristössä peruspalveluiden kanssa, tarvittaessa kutsutaan moniammatillinen tiimi koolle.

Työpari kutsutaan koolle koulun hyvinvointiryhmän toimesta, tapaamiskertoja 1-5. Tiimissä työskentelee sairaanhoitaja ja mielenterveyshoitaja, joilla on mahdollisuus konsultoida nuorisopsykiatria. Nuoren ja perheen asiakkuus säilyy peruspalveluissa.

Opettajien aika ei riitä opetustyön hoitamisen ohella mielenterveystyöhön. Koulujen on saatava apua kasvavaan ongelmaan. Koulussa paikan päällä vieraileva koulutettu mielenterveyshoidon ammattilainen olisi helposti tavoitettavissa ja apu saataisiin nopeasti huonovointiselle lapselle tai nuorelle.

Esitän että Rovaniemen kaupungin koulutoimi kartoittaa yhteistyössä peruskoulujen ja toisen asteen koulujen sekä LSHP:n mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön kanssa lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluiden jalkauttamisen koulujen arkeen.

Varhainen apu lapsen omassa tutussa ympäristössä voi ehkäistä monia isompia ongelmia ja sairastumista. Tämä olisi myös kustannustehokas toimintatapa.