Puheeni 9.11.2023

Arvoisa rouva puhemies!

Lakialoitteessa ehdotetaan nuorisoasiavaltuutetun viran perustamista. Suomessa on lapsiasiavaltuutettu ja vanhusasiavaltuutettu, mutta ei nuoriasiavaltuutettua. Lakialoitteessa todetaan, että joka kymmenes nuori on vaarassa syrjäytyä.

Tämä aloite on hyvä ja aivan kannatettava, ja ilmiönä nuorten syrjäytyminen on todellakin monimutkainen ja monista vaikuttavista tekijöistä koostuva ongelmavyyhti. Nuoret ovat maamme tulevaisuuden rakentajia ja vastuunkantajia. On tärkeää, että otamme yhdessä vakavasti alati kasvavat mielenterveyden ja pahoinvoinnin haasteet nuorten osalta.

Nyt on kuitenkin korkea aika esittää myös kysymys, joka liittyy juurisyihin: mistä tämä valtava yhteiskunnallinen pahoinvointi johtuu? Tutkimuksissa on todettu, että ulkopuolelle jäämiseen liittyy monenlaisia tekijöitä ja mekanismeja, mutta yhteistä on, että ulkopuolelle jääneet nuoret aikuiset eivät ole syystä tai toisesta saaneet aikuisuudelta vaadittavia taitoja. Meidän yhteiskuntamme tarvitsee herätyksen. Ei ole tarkoitus palata menneisyyteen, mutta tarvitsemme arvojen palautuksen. Perheiden kasvatusvastuuta tulee painottaa ja nostaa se arvoonsa. Ongelmien sysääminen tai kasvatusvastuun siirtäminen yhteiskunnalle ja esimerkiksi opettajille on väärä tie. Perheet ovat toki erilaisia, ja kaikilla vanhemmilla ei ole edellytyksiä kasvattaa lapsiaan tai mahdollisuuksia tukea aikuisuuden kynnyksellä olevia nuoria. Tällöin tarvitaan myös yhteiskunnan tukea.

Meillä on Suomessa hyviä palveluita lapsille ja nuorille, mutta koordinointi näiden välillä puuttuu, ja hyvinvointialueet ovatkin suuren urakan edessä. Myös tarkastusvaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota tähän hajanaisuuteen. Yhteiskunta, jossa odotetaan yhteiskunnan hoitavan asiat puolestasi, sellainen, jossa on niin hyvä olla ja asiat niin hyvin, että suorastaan voidaan pahoin — sellainen kuva tällä hetkellä Suomesta muodostuu. Meillä on erittäin hyvä sosiaalitukijärjestelmä, ilmainen peruskoulu, toinen aste ja korkeakouluopinnot. Ainut, mitä tarvitsee tehdä, on opiskella.

Vielä muutama vuosikymmen sitten emme tunteneet tätä masennuspandemiaa. Ihmisillä ei ollut aikaa sellaiseen. Piti tehdä töitä. Maailma on kuitenkin nyt paljon kompleksisempi ja haasteellisempi kuin esimerkiksi sata vuotta sitten, mutta ehkä olemme sairastuneet yhteiskunnan hyvinvointipassiivisuuteen. Työ, ponnistelu ja vaivan näkeminen asioiden eteen tuottavat merkitystä elämälle. Mikäli elämä tuntuu merkityksettömältä, silloin ihminen masentuu.

Yhteiskunta on muuttunut paljon. Perheet elävät usein kaukana sukulaisista ja isovanhemmista. Itse opettajana koen, että lapsilta ja myöhemmin nuorilta tulee voida vaatia ponnisteluja ja pitkäjänteisyyttä jo pienestä pitäen, koska sitä elämä on: ponnistelua. Ponnisteluissa onnistuminen tuottaa onnellisuutta. Lisäksi onnistuminen vahvistaa lapsen ja nuoren itsetuntoa, tietoa siitä, että minä opin, osaan ja pärjään.

Suren suuresti myös sitä, että meillä Suomessa on lapsia ja nuoria, jotka eivät ole koskaan päässeet aidosti luontoon. Aidolla tarkoitan sitä, että saa istua mättäällä kuulematta mitään ihmisen tuottamaa ääntä tai liikenteen melua, katsella kirkasta tähtitaivasta tai revontulia lumihangessa maaten ilman valosaastetta, täydessä hiljaisuudessa, lapsia ja nuoria, jotka eivät koskaan ole nostaneet porkkanoita tai perunoita maasta kynnet mullassa tai pujottaneet matoa koukkuun eivätkä ole koskaan istuneet puolukkametsässä nuotiolla ja tiedä, miltä tervashonka palaessaan tuoksuu. Tuntuu, että aito luontosuhde on katoava.

Luonto on ollut kuitenkin suomalaisille turvapaikka, voimien palauttaja ja kautta aikain paras mielenterveyden hoitaja. Tähän liittyen nuorten niskaan ei saa kaataa aikuisten huolia ja pelkoja ilmastonmuutoksesta vaan rakentaa tervettä luontosuhdetta. Onneksi hallitus toteuttaa kouluissa lisää digiviisautta, vähemmän kännykkäaikaa, ja tämän toivoisin tapahtuvan myös kodeissa. Hallitus toteuttaa myös laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä panostaa mielenterveyspalveluiden saatavuuteen.

Rajat, rakkaus, turva ja mielekäs suunta elämälle — siinä tavoitteita nuorten elämän parantamiseksi. Tarvitsemme koko yhteiskuntaa asenneilmapiirin muutokseen sekä ainaisen kurjuuspuheen kääntämiseen positiivisuuteen ja kiitollisuuteen.

Kirjallinen kysymys tunnuksettomasta uskonnonopetuksesta 20.10.2023

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa opetuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään sen uskonnonvapauslaissa (453/2003) tarkoitetun uskonnollisen yhdyskunnan mukaista uskonnon opetusta, johon oppilaiden enemmistö kuuluu. Uskonnollisia yhdyskuntia ovat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä Suomessa rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat sekä eräät uskonnolliset yhdistykset, jotka on rinnastettu uskonnollisiin yhdyskuntiin (uskonnollisiin yhdyskuntiin rinnastetuista yhdistyksistä ks. perusopetuslain 13 §:n muuttamisesta annetun lain, 454/2003, siirtymäsäännös ja sivistysvaliokunnan lausunto SiVL 14/2002 vp).

Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus jäljempänä kuvatulla tavalla opettaa myös muuta uskontoa tai elämänkatsomustietoa, jos niiden opetukseen osallistuvia oppilaita on yhteensä vähintään kolme opetuksen järjestäjän kouluissa.

Uskonnon opetus ei ole Suomen perustuslain (731/1999) 11 §:ssä tarkoitettua uskonnon harjoittamista. Uskonnon opettamisen tulee olla tunnustuksetonta.

Uskonnon opetus toteutetaan oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaisesti. Opetushallitus on hyväksynyt uskonnon opetuksen perusteet seuraaviin oppimääriin: evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, adventistinen uskonto, bahá'í-uskonto, buddhalainen uskonto, helluntailiikkeen uskonto, Herran kansa ry:n uskonto, islam, juutalainen uskonto, katolinen uskonto, Krishna-uskonto, Kristiyhteisön uskonto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uskonto ja vapaakirkollinen uskonto. Tarvittaessa Opetushallitus laatii opetussuunnitelman perusteet myös muun uskonnon oppimäärän opetusta varten.

Uskonnon opetus järjestetään perusopetuksen valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden ja niiden määräämällä tavalla laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Uskonnon opetuksen perusteet on uudistettu osana 1.8.2016 voimaan tullutta opetussuunnitelmauudistusta (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014).

Viime aikoina Suomessa on käynyt ilmi, että uskontoa on opetettu tunnustuksellisestikin ja opetettu myös ääri-islamilaista ideologiaa. Euroopassa on tapahtunut uskonnon perusteella tehtyjä hyökkäyksiä, terrorismia ja mielenilmauksia. Suomen turvallisuustilannetta heikentää ääriaineksen opettaminen uskonnon opetuksessa.

Ponsiosa

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten opetusministeriö huolehtii Suomessa tapahtuvan uskonnon opettamisen tunnuksettomuudesta ja siitä, että opettajat toteuttavat Suomessa annetun perustuslain ja perusopetussuunnitelman mukaista sisältöä uskonnon opetuksessa? Helsingissä 20.10.2023 Sara Seppänen ps Anne Rintamäki ps Timo Vornanen ps Laura Huhtasaari ps Tere Sammallahti kok

Puheevuoro 28.9.2023

Käsittelyssä on Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 22. Me vierailimme eilen sivistysvaliokunnan kanssa Pöllölaaksossa MTV3:n vieraina, ja tässäkin yhteydessä ja keskusteluissa nousi esille media-alan epätasa-arvoisuus.

Yle-veroa maksetaan vuosittain 572 miljoonaa euroa, ja Yle tuottaa ohjelmistoa, joka kilpailee myöskin kaupallisten kanavien ohjelmatuotantojen kanssa. On aivan täysin selvää, ettei tällainen tilanne voi jatkua enää pitkään.

Tässä valiokunnan mietinnössä on painotettu, että Yleisradion toimintaa on tarpeen jatkossakin kehittää edelleen ja ottaa nimenomaan kriittinen palaute sen toiminnassa huomioon ja arvioida muun muassa sitä, miten erilaisten näkemysten esille tuominen ja toiminnan objektiivisuus ja riippumattomuus voitaisiin jatkossa varmistaa entistä paremmin. Tämä oli erittäin tervetullut huomio tässä mietinnössä. Valiokunta painottaa myös, että tällä vaalikaudella muun muassa Yleisradion tehtäviä ja rahoitusta pohtivan parlamentaarisen työryhmän merkitystä Yleisradion toiminnan kehittämisessä on syytä painottaa. Yleisradion toiminnan läpinäkyvyyttä on kehitettävä voimakkaasti, ja lisäksi näihin kustannuksiin on saatava tolkku. Niitä on leikattava rajusti.

Puheeni täysistunnossa 6.6.2023



Arvoisa puhemies,



Meillä on tänään käsittelyssä lakialoite polttoaineveron kohtuullistamisesta ja kohtuullisen hintatason turvaamisesta, toinen lakialoite koskee Dieselin käyttövoimaveron poistamista ja biopolttoaineiden
jakeluvelvoitetukea. Molemmat tärkeitä ja tarpeellisia aloitteita.



Kansalaisilla on hätä kasvaneiden elinkustannusten vuoksi. Suomessa, pitkien välimatkojen maassa ihmiset tarvitsevat autoa. On aivan eri asia puhua pääkaupunkiseudun joukkoliikennemahdollisuuksista, kuin pohjoisempien tai itäisempien harvaan asuttujen alueiden liikkumisesta. Suomessa tullaan tarvitsemaan edelleen yksityistä autoilua, jotta ihmiset pääsevät töihin ja liikkumaan paikasta toiseen. Kansalaisten pitää pystyä liikkumaan polttomoottoriautolla, ilman pahiksen mainetta tai huonoa omaatuntoa. Liikenteen sähköistyminen tapahtuu aikanaan, mutta sitä ei voi tehdä nykyisellä kustannustasolla, sillä harvalla kansalaisella on varaa sähköautoon. Kilpisjärvellä pakkaset jatkuivat kesäkuun alkuun saakka, eikä sähköautoilu ole vielä kovinkaan realistinen vaihtoehto Lapin olosuhteissa.


Suomalaisten elinkustannukset hipovat kipurajoja monessa kotitaloudessa. Korkeat elinkustannukset koskettavat tällä hetkellä kaikkia suomalaisia. Lapsiperheet, yksinasuvat, eläkeläiset, opiskelijat ja työssäkäyvät kaikki kärsivät yhtä lailla inflaation aiheuttamista korkeista elinkustannuksista ja suomen jo entisestään korkeasta veroasteesta, joka ei helpota tilannetta. On turha puhua vain työn verotuksen keventämisen tarpeesta, mikäli samaan aikaan verotusta kiristetään elämän edellytysten osalta. Ruoka, liikkuminen, energia ja ylipäätään normaali eläminen on Suomessa kallista. Mikäli syrjäseudulla asuvalla matalapalkkaisella ei ole varaa käydä töissä, tulee se vielä kalliimmaksi valtiolle.


Arktisilla leveyksillä lämmityksen kustannukset ovat melko vakiot. Lyhytnäköisellä päätöksenteolla turpeen alasajon myötä, Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin pahentaessa tilannetta, aiheutettiin

useissa lämpölaitoksissa ympäri Suomen tilanne, jossa puuta poltettiin ennätysmäärät. Ilmasto ei taaskaan pelastunut, ongelma vain siirtyi eri sektorille. Viime talvena sähkökriisin ollessa pahimmillaan, poltettiin
suomalaisissa kodeissa kaikkea mikä vain oli mahdollista polttaa. Mitä tällä yritän sanoa, on että auto polttaa saman määrän polttoainetta tietyllä matkalla, eikä muutu ympäristöystävällisemmäksi, vaikka bensa olisi kuinka
kallista. Minä tulen lapista, meillä on talvi lähes seitsemän kuukautta vuodesta. Osalla lappilaisista matka keskussairaalaan on 500 kilometriä. Tähän tarvitaan autoa ja siten, että siihen on varaa ostaa bensiiniä.


Liikennepolttoaineiden verotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkeaa. Esimerkiksi tammikuussa 2023 bensiinin kuluttajahinnasta noin 56 prosenttia koostui erilaisista veroista. Dieselpolttonesteen hinnasta arviolta 46 prosenttia muodostui syyskuun 2022 hintatasolla veroista.


Koska polttoainevero koostuu energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta ja huoltovarmuusmaksusta ja polttoaineveron määrä määritellään valmisteverolainsäädännössä sentteinä, on tämä asia, johon
voimme vaikuttaa eduskunnassa, sillä veron määrä ei riipu polttoaineen hinnasta.


Suomen eduskunnan tehtävä on ensisijaisesti huolehtia oman maan kansalaisten ostovoimasta. Viime vuosina on vaikuttanut siltä, että tärkeämpää on ollut huolehtia maineesta muiden silmissä. Yltiö kunnianhimoiset ilmastotavoitteet edellisen hallituksen toimesta kurjistavat tavallisen suomalaisen elämää, eivätkä ne ole
tuoneet luvattuja miljardeja kansantalouteen. Tämän hyveposeerauksen tulee loppua.


Suomessa tavaraliikennekuljetukset ovat pitkälti autoliikenteen varassa ja polttoaineen hinnoilla on suora yhteys yritysten toimintaedellytyksiin ja täten elintarvikkeiden ja tavaroiden hintoihin. Suomalainen maksaa kalliisti ilmaston pelastamisesta, eikä se siltikään meidän toimillamme pelastu. Tärkeämpää olisi vaikuttaa kansainvälisiin sopimuksiin Kiinan ja Intian alati kasvaviin päästöihin. Kiinan päästöt olivat vuonna 2022 suuremmat kuin muiden teollisuusmaiden päästöt yhteensä.


Kasvavat kustannukset ajavat teollisuutta pois Suomesta ja samalla tulemme kasvattaneeksi päästöjä maan rajojen ulkopuolella. Ostamme sitten tyytyväisenä halpoja vaatteita ja tavaroita, jotka on tuotettu vaikkapa siellä Kiinassa. Tarvitsemme suunnan muutoksen kokonaisuudessaan kotimaista teollisuutta, yrittäjyyttä ja ostovoimaa tukevaksi.


Ruotsin oikeistohallitus on laskemassa jakeluvelvoitetta. Olisi tärkeää yhdessä Ruotsin kanssa miettiä myös EU-vaikuttamista näiden meidän pohjoisten alueiden näkökulmasta. Meillä Ruotsin kanssa on samat olosuhteet, arvot ja tavoitteet. Yhdessä olisimme enemmän!

Kotimaan parhaaksi! Suomalainen ensin!

1. Vahva Lappi

Lappi on minulle rakas. Sen luonto ja elinvoima ovat minulle tärkeitä asioita. Lappi menestyy luonnonvaroillaan ja matkailulla.

LAPPI ON TÄRKEÄ!

Lappi tuottaa hyvinvointia koko Suomelle ja katse on käännettävä pohjoiseen, vahvistettava Lapin teitä ja raideyhteyksiä. Tämä on tärkeää myös huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Lapin elinvoima ja luonto ovat tärkeitä meille lappilaisille. Lappi menestyy luonnonvaroilla ja matkailulla. Kaikki tämä on yhteensovitettavissa.


2. Työ ja yrittäjyys kunniaan

Työn tekemisen on oltava kannattavaa. Tämän tarkoittaa verotuksen keventämistä pitkällä aikavälillä. Kaikki suomalaisten yritysten ja teollisuuden investointien tulee olla kannattavia Suomessa.


3. Suomalainen ensin

Suomalaisten verorahojen lahjoittaminen kehitysapuun ja tukipaketteihin on lopetettava. Haittamaahanmuutto tulee saada kuriin.

Ajattelen, että kansanedustaja on suomalaisilla töissä ja kansan palvelija. Suomalaisen etu tulee asettaa etusijalle kaikessa päätöksenteossa.

VELKAANTUMISELLE STOPPI!

Suomen talous tulee saada tasapainoon. Työn verotusta tulee alentaa ja työn tekemisen tulee olla aina kannattavaa.Suomen tulee olla omavarainen energian, elintarvikkeiden ja talouden suhteen. Velkaantuminen on lopetettava. Suomen kansallista päätäntävalta metsien käytön, varhaiskasvatuksen tai muunkaan kansallisen päätäntävallan osalta ei saa luovuttaa EU:lle. Suomalainen teollisuus on ilmastoteko. Meidän tulee huolehtia että Suomeen on hyvä investoida ja työpaikat säilyvät Suomessa. Kotimaista kaivosteollisuutta tulee vahvistaa.

4.Pelastetaan peruskoulu ja varhaiskasvatus

Palautetaan suomalainen peruskoulu sen menestyksen tielle. Kuunnellaan opettajia ja panostetaan lastemme hyvinvointiin. Rajat ovat rakkautta. Koulussa täytyy olla jokaisella oppilaalla rauha oppia.