Arvoisa rouva puhemies!

Tämä laki on varmasti erittäin haastava meille monelle edustajalle, meille lappilaisille edustajille puhumattakaan etelässä asuvista edustajista, joilla ei välttämättä ole tähän sellaista kosketuspintaa niin sanotusti. Tämä laki todellakin tarvitaan. Saamelaisten itsemääräämisoikeus ja heitä koskeva laki on päivitettävä vastaamaan nykyaikaista ja kansainvälistä oikeuskäsitystä, se on täysin selvää. Kuitenkin toivon, että nyt kun tämä laki lähtee valiokuntiin, niin tähän todella perehdyttäisiin asianmukaisesti. Nimittäin me emme ole epäonnistuneet pelkästään tämän lain saattamisessa voimaan vaan myös tämän lain sisällä tapahtuvan syrjinnän tunnustamisessa. Edelleenkään tämä laki ei tunnista sitä, että meillä Suomessa on neljä saamelaista ryhmää. Tässä vain nämä kolme tunnistetaan, ja tämä on iso ongelma. Toivon, että perustuslakivaliokunta tähän perehtyy.

Pieni historian kertaus on paikallaan tässä vaiheessa. Kovinkaan moni täällä ei tunne Lapin historiaa.

Lapin mailla elettiin rauhassa luonnon kanssa yhdessä ja siitä eläen sopusoinnussa vuosisatojen ajan. Lapinkylät eli siidat muodostivat elämän keskuksen ja omaleimaisen maankäyttöinstituution. Metsälappalaisten siidat hallitsivat vielä keskiajan lopussa Fennoskandian pohjoisosia Vienanmereltä Atlanttiin ja Jäämereltä Pohjanlahteen asti.

Lapinkylien asiat, kuten kalavesien ja metsästysmaiden jakaminen, sovittiin kotakäräjillä. Kemin Lapin metsälappalaisten elinkeinon perustana ei ollut poronhoito vaan villipeuran ja turkiseläinten pyynti sekä kalastus. Näitä lapinkyliä oli 13, ja näille verokylille Ruotsin kuningas myönsi maan ja veden käyttöoikeuden, jota ei ole koskaan mitätöity. Näitä kyliä siis asuttivat metsäsaamelaiset ja inarinsaamelaiset. He elivät kuten metsästäjä-keräilijät ja täysin luonnonantimista. Peuranpyynti, majavan metsästys, kalastus, marjastus oli sen elämän perusta.

Metsäsaamelaisten kieli oli keminsaame. Tämä kieli on puhuttuna kielenä hävinnyt suomalaisten saavuttua ja osittain sekoituttua metsäsaamelaisten väestöön. Suomen kieli valtasi silloin Lappiakin. Myöhemmin, 1800-luvulla, tulivat niin kutsutut porosaamelaiset Lappiin Norjan ja Suomen välisen rajan sulkeuduttua. Heidän mukanaan tulivat porot ja suuret porotokat. Inarinsaamelaiset olivat asuttaneet Inarijärven ympäristöä jo pitkään tuohon aikaan, ja porosaamelaisia myöhemmin Lappiin saapuivat vielä kolttasaamelaiset Venäjän puolelta.

Meillä on siis neljä eri saamelaista ryhmittymää, ja se on hieno asia. Se on rikkaus. Yksi neljästä eli metsäsaamelaiset menettivät kielensä näistä neljästä ensimmäisenä. Kuitenkin jo 1600-luvulta lähtien metsäsaamelaisten kieleksi on verokirjoihin merkitty saame eli lapin kieli. Olen erittäin tyytyväinen, että nämä kolme muuta saamen kieltä eli pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame ovat selvinneet. Hävinnyttä keminsaamea tutkitaan, koetetaan kerätä sanastoa kasaan ja kieltä elvytetään. Kielen voidaan katsoa olevan inarinsaamen kanssa hyvin samankaltainen tai jopa sen murrekieli.

Käräjälaissa on tähän saakka ollut niin sanottu lappalaispykälä, ja se on tarkoittanut sitä, että olet voinut todistaa olevasi saamelainen polveutumisen kautta. Tämä pykälä olisi tärkeää säilyttää käräjälaissa, sillä ilman tätä pykälää vain kieli olisi merkityksellinen saamelaiseksi määrittelyssä. Syntyperä ja polveutuminen ovat ILO 169 ‑sopimuksen keskeinen määritelmä alkuperäiskansasta.

Metsälappalaisten kulttuuri on elossa. Lapissa metsäsaamelaiset elävät edelleen pyyntitaloudesta, poronhoidosta, käsitöistä ja siitä luonnosta. Juttelin eilen erään yhdeksännessä polvessa poronhoitoa harjoittavan metsälappalaisen, isän ja tyttären, kanssa. Perheen äiti tekee saamelaiskäsitöitä myyntiin. He elävät kuten alkuperäiskansa eli kuten metsäsaamelaiset ovat eläneet. Heidän sukunsa on asuttanut näitä maita, joilla he elävät poronhoitajina. YK:n julistuksen 11 artikla koskee alkuperäiskansojen oikeuksia, ja he ovat tämän määritelmän mukaan sellainen. He ovat yhdeksän sukupolven ajan siirtäneet saamelaiskulttuuria sukupolvelta toiselle. Heidän esi-isänsä löytyvät, kaikki, metsäsaamelaisiksi merkittyinä kirkon- ja verokirjoihin. Missään vaiheessa YK ei ole tarkoittanut, että polveutumiskriteeri tulisi poistaa alkuperäiskansan määritelmästä.

Kittilän kunta on lausunnossaan nostanut esiin muutamia huomioita ILO- ja saamelaissopimusten subjektia koskevan määritelmän lähtökohdasta, ja palaan näihin. Otan seuraavan puheenvuoron vielä.

Me olemme pian EU:n finanssipolitiikan tarkkailuluokalla. Me itse olemme täällä vaatineet EU:n jäsenmailta tiukkaa taloudenpitoa, ja nyt on meidän vuoromme laittaa oma talous kuntoon. Valtionvelka on 150 miljardia euroa, ja tämän päälle tulevat vielä kuntien sekä hyvinvointialueiden velat. Julkinen velka on Pohjoismaiden korkein. Olemme joutuneet ylläpitämään tätä hyvinvointivaltiota kasvavassa määrin velkarahalla. Velkaa emme voi kuitenkaan ottaa loputtomasti, ja Suomen verotuksen taso on jo kipurajoilla. Ilman suunnanmuutosta Suomen julkinen talous on kriisiytymässä ja hyvinvointivaltiomme pohja meinaa pudota pois.

Kaikkien oppositiopuolueiden vaihtoehto nojaa menoleikkausten perumiseen ja jopa menojen kasvattamiseen sekä korkeampaan verotukseen. Sille tielle eivät äänestäjät ennen vaaleja halunneet lähteä, ja se on myös tie, jolla seinä nousee pystyyn, kun verotus on jo valmiiksi maailman kärkitasoa. Hyvä oppositio, hallituksen toimenpiteet ovat pitkälti valtiovarainministeriön virkavastuulla laatimien meno- ja verokartoitusten mukaisia, ja VM on esittänyt niille vaikutusarviot — toisin kuin te, oppositiopuolue SDP, ette kehdanneet julkaista vaihtoehtobudjettianne ja sen veronmaksajien piikkiin laadittuja vaikutusarvioita. Syynkin me tiedämme: SDP:n keinoilla ei tule kasvua eikä työllisyyttä vaan pelkästään lisää veroja, velkaa ja lopun aikoja.

Tässä talouden tilanteessa me olemme priorisoineet asioita. Me haluamme, että ihmisten kannattaa mennä ennemmin töihin kuin elää tukien varassa. Me haluamme, että perheet pärjäävät paremmin. Me panostamme turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Lisäksi leikkaamme suomalaisia ei suorasti hyödyttävistä menoista, kuten kehitysavusta — siitä voisi leikata lisääkin.

Me panostamme peruskouluun. Kuulimme jälleen laskevista Pisa-tuloksista, ja hallitusohjelmassa on useita hyviä kirjauksia tilanteen parantamiseksi. Peruskouluun panostetaan 200 miljoonaa euroa ja oppimisen tuen uudistamiseen 100 miljoonaa euroa. Äidinkielen ja matematiikan opiskeluun lisätään kolme vuosiviikkotuntia. Hallitusohjelmassa on myös kirjaus koulujen kännykkäkiellosta. Myös Ruotsissa on hallituksen pöydällä esitys, jossa kännykät laitettaisiin parkkiin koko päivän ajaksi. Mielestäni nyt tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä, joilla oppilaiden koulupäiviin saadaan lisää rauhaa ja keskittymiseen paremmat mahdollisuudet.

Hallitusohjelmassa on mittavia kasvua tukevia toimenpiteitä: on infrapaketti, peruskoulun lisäpanostukset, verotuksen keventäminen ja työllisyystoimet. Tavanomainen palkansaaja maksaa ensi vuonna yli 500 euroa vähemmän veroja kuin tänä vuonna. Miten me otetaan kiinni muut Pohjoismaat? No, työllä tietenkin. Mitä suurempi osa väestöstä on töissä, sitä paremmin pystymme huolehtimaan kaikkien hyvinvoinnista. Työn tekemisen esteitä on purettava nopeasti. Kasvun ja työllisyyden tavoittelu opposition ehdottamilla menolisäyksillä, hankehumpalla ja kehitysyhtiöillä ei vain toimi. Kerronpa esimerkin viime kaudelta: Sanna Marinin hallitus perusti valtionyhtiön, jonka piti työllistää satoja. Rahaa on mennyt kymmenen miljoonaa, ja tällä rahalla saatiin palkattua 15 henkilöä. Työkanava Oy:n piti työllistää 400 osatyökykyistä henkilöä vuoden 23 loppuun mennessä. Tavoitteita laskettiin pian 170:een, mutta niistä on silti jääty kauas. Onko demareiden vaihtoehto talouskasvuun jälleen yrittäjille lisää veroja vaiko kenties suklaata? Silläkö Suomi nousuun? En usko. Suomen työllisyysaste on noussut, mutta se on silti Pohjoismaiden matalin, ja tähän Suomi tarvitsee työmarkkinauudistusten osalta nämä toimenpiteet, mitä hallitus esittää. Me olemme jääneet vuosikymmeniä jälkeen muista Pohjoismaista ja muista merkittävistä kilpailijamaista, ja nyt suunta muuttuu. — Kiitos.

Tämä aloite on hyvä ja aivan kannatettava, ja ilmiönä nuorten syrjäytyminen on todellakin monimutkainen ja monista vaikuttavista tekijöistä koostuva ongelmavyyhti. Nuoret ovat maamme tulevaisuuden rakentajia ja vastuunkantajia. On tärkeää, että otamme yhdessä vakavasti alati kasvavat mielenterveyden ja pahoinvoinnin haasteet nuorten osalta.

Nyt on kuitenkin korkea aika esittää myös kysymys, joka liittyy juurisyihin: mistä tämä valtava yhteiskunnallinen pahoinvointi johtuu? Tutkimuksissa on todettu, että ulkopuolelle jäämiseen liittyy monenlaisia tekijöitä ja mekanismeja, mutta yhteistä on, että ulkopuolelle jääneet nuoret aikuiset eivät ole syystä tai toisesta saaneet aikuisuudelta vaadittavia taitoja. Meidän yhteiskuntamme tarvitsee herätyksen. Ei ole tarkoitus palata menneisyyteen, mutta tarvitsemme arvojen palautuksen. Perheiden kasvatusvastuuta tulee painottaa ja nostaa se arvoonsa. Ongelmien sysääminen tai kasvatusvastuun siirtäminen yhteiskunnalle ja esimerkiksi opettajille on väärä tie. Perheet ovat toki erilaisia, ja kaikilla vanhemmilla ei ole edellytyksiä kasvattaa lapsiaan tai mahdollisuuksia tukea aikuisuuden kynnyksellä olevia nuoria. Tällöin tarvitaan myös yhteiskunnan tukea.

Meillä on Suomessa hyviä palveluita lapsille ja nuorille, mutta koordinointi näiden välillä puuttuu, ja hyvinvointialueet ovatkin suuren urakan edessä. Myös tarkastusvaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota tähän hajanaisuuteen. Yhteiskunta, jossa odotetaan yhteiskunnan hoitavan asiat puolestasi, sellainen, jossa on niin hyvä olla ja asiat niin hyvin, että suorastaan voidaan pahoin — sellainen kuva tällä hetkellä Suomesta muodostuu. Meillä on erittäin hyvä sosiaalitukijärjestelmä, ilmainen peruskoulu, toinen aste ja korkeakouluopinnot. Ainut, mitä tarvitsee tehdä, on opiskella.

Vielä muutama vuosikymmen sitten emme tunteneet tätä masennuspandemiaa. Ihmisillä ei ollut aikaa sellaiseen. Piti tehdä töitä. Maailma on kuitenkin nyt paljon kompleksisempi ja haasteellisempi kuin esimerkiksi sata vuotta sitten, mutta ehkä olemme sairastuneet yhteiskunnan hyvinvointipassiivisuuteen. Työ, ponnistelu ja vaivan näkeminen asioiden eteen tuottavat merkitystä elämälle. Mikäli elämä tuntuu merkityksettömältä, silloin ihminen masentuu.

Yhteiskunta on muuttunut paljon. Perheet elävät usein kaukana sukulaisista ja isovanhemmista. Itse opettajana koen, että lapsilta ja myöhemmin nuorilta tulee voida vaatia ponnisteluja ja pitkäjänteisyyttä jo pienestä pitäen, koska sitä elämä on: ponnistelua. Ponnisteluissa onnistuminen tuottaa onnellisuutta. Lisäksi onnistuminen vahvistaa lapsen ja nuoren itsetuntoa, tietoa siitä, että minä opin, osaan ja pärjään.

Suren suuresti myös sitä, että meillä Suomessa on lapsia ja nuoria, jotka eivät ole koskaan päässeet aidosti luontoon. Aidolla tarkoitan sitä, että saa istua mättäällä kuulematta mitään ihmisen tuottamaa ääntä tai liikenteen melua, katsella kirkasta tähtitaivasta tai revontulia lumihangessa maaten ilman valosaastetta, täydessä hiljaisuudessa, lapsia ja nuoria, jotka eivät koskaan ole nostaneet porkkanoita tai perunoita maasta kynnet mullassa tai pujottaneet matoa koukkuun eivätkä ole koskaan istuneet puolukkametsässä nuotiolla ja tiedä, miltä tervashonka palaessaan tuoksuu. Tuntuu, että aito luontosuhde on katoava.

Luonto on ollut kuitenkin suomalaisille turvapaikka, voimien palauttaja ja kautta aikain paras mielenterveyden hoitaja. Tähän liittyen nuorten niskaan ei saa kaataa aikuisten huolia ja pelkoja ilmastonmuutoksesta vaan rakentaa tervettä luontosuhdetta. Onneksi hallitus toteuttaa kouluissa lisää digiviisautta, vähemmän kännykkäaikaa, ja tämän toivoisin tapahtuvan myös kodeissa. Hallitus toteuttaa myös laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä panostaa mielenterveyspalveluiden saatavuuteen.

Rajat, rakkaus, turva ja mielekäs suunta elämälle — siinä tavoitteita nuorten elämän parantamiseksi. Tarvitsemme koko yhteiskuntaa asenneilmapiirin muutokseen sekä ainaisen kurjuuspuheen kääntämiseen positiivisuuteen ja kiitollisuuteen.

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ympäristöministeri!

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annetun lain ja kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta on käsittelyssä.

On täysin selvää, että nykyiset voimalinjat eivät riitä vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Valtaosa uusista linjoista rakennetaan vanhojen rinnalle, mutta myös uusia alueita tarvitaan. Tuhansien kilometrien voimalinjaurakat ovat iso asia metsänomistajille ja maanomistajille, tavallisille suomalaisille. Tuhansien maanomistajien maita pakkolunastetaan linjojen alta, ja näissä lunastustoimituksissa vahvistetaan lunastettava omaisuus ja määrätään kertakorvaus siitä. Lain mukaan omistaja saa taloudellisista menetyksistään täyden korvauksen. Tämän korvauksen määrää on kuitenkin tarkasteltava siten, että se on oikealla tasolla ja tosiasiallisesti korvaa menetyksen.

Vaikka maapohja säilyy maanomistajien omistuksessa, voi koko elämä tuhoutua voimalinjarakentamisen myötä. Olen seurannut läheltä tapausta, jossa kaksi perhekuntaa asuu samassa pihapiirissä, asuintalot ja tämä pihapiiri sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä toisistaan ja näiden väliin Fingrid suunnittelee rakentavansa jo toisen 400 kilowatin voimajohdon. On aivan selvää, että tämä vaikeuttaa näiden perheiden ja elinkeinojen mahdollisuuksia jatkaa tässä paikassa. Fingrid tosiaan suunnittelee toteuttavansa hankkeen huolimatta perustelluista kannanotoista ja vastoin niitä, ja niitä ovat maanomistajien lisäksi antaneet kunta, liitot, kyläläiset ja kalastajat. Kaikki edellä mainitut lausunnonantajat edellyttävät, että valtioneuvosto ei myönnä Fingridille lunastuslupaa ja että Fingridin tulisi valita ylityskohdaksi jokin toinen vaihtoehto.

Edeltävissä puheenvuoroissa otettiin myös kantaa tähän, että ei voi olla niin, että Fingrid tavallaan sivuuttaa täysin maanomistajat, kunnat ja liitot ja muut toimijat ja maanomistajat eivät pääse tähän keskusteluprosessiin mukaan.

On erittäin tärkeää, että nyt huolehditaan siitä, että omaisuudensuoja ei heikkene, maanomistajia kohdellaan tosiasiallisesti tasapuolisesti, kuullaan ja nämä korvaukset asetetaan oikealle tasolle.

Suomessa opetuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään sen uskonnonvapauslaissa (453/2003) tarkoitetun uskonnollisen yhdyskunnan mukaista uskonnon opetusta, johon oppilaiden enemmistö kuuluu. Uskonnollisia yhdyskuntia ovat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä Suomessa rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat sekä eräät uskonnolliset yhdistykset, jotka on rinnastettu uskonnollisiin yhdyskuntiin (uskonnollisiin yhdyskuntiin rinnastetuista yhdistyksistä ks. perusopetuslain 13 §:n muuttamisesta annetun lain, 454/2003, siirtymäsäännös ja sivistysvaliokunnan lausunto SiVL 14/2002 vp).

Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus jäljempänä kuvatulla tavalla opettaa myös muuta uskontoa tai elämänkatsomustietoa, jos niiden opetukseen osallistuvia oppilaita on yhteensä vähintään kolme opetuksen järjestäjän kouluissa.

Uskonnon opetus ei ole Suomen perustuslain (731/1999) 11 §:ssä tarkoitettua uskonnon harjoittamista. Uskonnon opettamisen tulee olla tunnustuksetonta.

Uskonnon opetus toteutetaan oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaisesti. Opetushallitus on hyväksynyt uskonnon opetuksen perusteet seuraaviin oppimääriin: evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, adventistinen uskonto, bahá'í-uskonto, buddhalainen uskonto, helluntailiikkeen uskonto, Herran kansa ry:n uskonto, islam, juutalainen uskonto, katolinen uskonto, Krishna-uskonto, Kristiyhteisön uskonto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uskonto ja vapaakirkollinen uskonto. Tarvittaessa Opetushallitus laatii opetussuunnitelman perusteet myös muun uskonnon oppimäärän opetusta varten.

Uskonnon opetus järjestetään perusopetuksen valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden ja niiden määräämällä tavalla laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Uskonnon opetuksen perusteet on uudistettu osana 1.8.2016 voimaan tullutta opetussuunnitelmauudistusta (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014).

Viime aikoina Suomessa on käynyt ilmi, että uskontoa on opetettu tunnustuksellisestikin ja opetettu myös ääri-islamilaista ideologiaa. Euroopassa on tapahtunut uskonnon perusteella tehtyjä hyökkäyksiä, terrorismia ja mielenilmauksia. Suomen turvallisuustilannetta heikentää ääriaineksen opettaminen uskonnon opetuksessa.

Ponsiosa

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten opetusministeriö huolehtii Suomessa tapahtuvan uskonnon opettamisen tunnuksettomuudesta ja siitä, että opettajat toteuttavat Suomessa annetun perustuslain ja perusopetussuunnitelman mukaista sisältöä uskonnon opetuksessa? Helsingissä 20.10.2023 Sara Seppänen ps Anne Rintamäki ps Timo Vornanen ps Laura Huhtasaari ps Tere Sammallahti kok

Käsittelyssä on Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 22. Me vierailimme eilen sivistysvaliokunnan kanssa Pöllölaaksossa MTV3:n vieraina, ja tässäkin yhteydessä ja keskusteluissa nousi esille media-alan epätasa-arvoisuus.

Yle-veroa maksetaan vuosittain 572 miljoonaa euroa, ja Yle tuottaa ohjelmistoa, joka kilpailee myöskin kaupallisten kanavien ohjelmatuotantojen kanssa. On aivan täysin selvää, ettei tällainen tilanne voi jatkua enää pitkään.

Tässä valiokunnan mietinnössä on painotettu, että Yleisradion toimintaa on tarpeen jatkossakin kehittää edelleen ja ottaa nimenomaan kriittinen palaute sen toiminnassa huomioon ja arvioida muun muassa sitä, miten erilaisten näkemysten esille tuominen ja toiminnan objektiivisuus ja riippumattomuus voitaisiin jatkossa varmistaa entistä paremmin. Tämä oli erittäin tervetullut huomio tässä mietinnössä. Valiokunta painottaa myös, että tällä vaalikaudella muun muassa Yleisradion tehtäviä ja rahoitusta pohtivan parlamentaarisen työryhmän merkitystä Yleisradion toiminnan kehittämisessä on syytä painottaa. Yleisradion toiminnan läpinäkyvyyttä on kehitettävä voimakkaasti, ja lisäksi näihin kustannuksiin on saatava tolkku. Niitä on leikattava rajusti.

Väkivalta ja sen uhka koskettaa jo yli puolta opettajista. Iso osa opettajista harkitsee tällä hetkellä alan vaihtoa, ja rehtoreille tehdyn kyselyn mukaan väkivaltaa on kouluissa koko ajan enemmän. Väkivallan kasvu on ollut selkeää jo vuodesta 2019 saakka. Suomella ei ole varaa menettää hyviä opettajia tai lasten turvallista koulupolkua.

Arvoisa ministeri Henriksson, kysynkin nyt teiltä: mitä konkreettisia toimia ministeriönne tekee, jotta kouluihin palautetaan työrauha opettajille ja oppilaille, ja tarvitaanko joitain uusia keinoja, kun vanhat eivät tepsi?

Arvoisa puhemies,

Meillä on tänään käsittelyssä lakialoite polttoaineveron kohtuullistamisesta ja kohtuullisen hintatason turvaamisesta, toinen lakialoite koskee Dieselin käyttövoimaveron poistamista ja biopolttoaineiden
jakeluvelvoitetukea. Molemmat tärkeitä ja tarpeellisia aloitteita.

Kansalaisilla on hätä kasvaneiden elinkustannusten vuoksi. Suomessa, pitkien välimatkojen maassa ihmiset tarvitsevat autoa. On aivan eri asia puhua pääkaupunkiseudun joukkoliikennemahdollisuuksista, kuin pohjoisempien tai itäisempien harvaan asuttujen alueiden liikkumisesta. Suomessa tullaan tarvitsemaan edelleen yksityistä autoilua, jotta ihmiset pääsevät töihin ja liikkumaan paikasta toiseen. Kansalaisten pitää pystyä liikkumaan polttomoottoriautolla, ilman pahiksen mainetta tai huonoa omaatuntoa. Liikenteen sähköistyminen tapahtuu aikanaan, mutta sitä ei voi tehdä nykyisellä kustannustasolla, sillä harvalla kansalaisella on varaa sähköautoon. Kilpisjärvellä pakkaset jatkuivat kesäkuun alkuun saakka, eikä sähköautoilu ole vielä kovinkaan realistinen vaihtoehto Lapin olosuhteissa.

Suomalaisten elinkustannukset hipovat kipurajoja monessa kotitaloudessa. Korkeat elinkustannukset koskettavat tällä hetkellä kaikkia suomalaisia. Lapsiperheet, yksinasuvat, eläkeläiset, opiskelijat ja työssäkäyvät kaikki kärsivät yhtä lailla inflaation aiheuttamista korkeista elinkustannuksista ja suomen jo entisestään korkeasta veroasteesta, joka ei helpota tilannetta. On turha puhua vain työn verotuksen keventämisen tarpeesta, mikäli samaan aikaan verotusta kiristetään elämän edellytysten osalta. Ruoka, liikkuminen, energia ja ylipäätään normaali eläminen on Suomessa kallista. Mikäli syrjäseudulla asuvalla matalapalkkaisella ei ole varaa käydä töissä, tulee se vielä kalliimmaksi valtiolle.

Arktisilla leveyksillä lämmityksen kustannukset ovat melko vakiot. Lyhytnäköisellä päätöksenteolla turpeen alasajon myötä, Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin pahentaessa tilannetta, aiheutettiin

useissa lämpölaitoksissa ympäri Suomen tilanne, jossa puuta poltettiin ennätysmäärät. Ilmasto ei taaskaan pelastunut, ongelma vain siirtyi eri sektorille. Viime talvena sähkökriisin ollessa pahimmillaan, poltettiin
suomalaisissa kodeissa kaikkea mikä vain oli mahdollista polttaa. Mitä tällä yritän sanoa, on että auto polttaa saman määrän polttoainetta tietyllä matkalla, eikä muutu ympäristöystävällisemmäksi, vaikka bensa olisi kuinka
kallista. Minä tulen lapista, meillä on talvi lähes seitsemän kuukautta vuodesta. Osalla lappilaisista matka keskussairaalaan on 500 kilometriä. Tähän tarvitaan autoa ja siten, että siihen on varaa ostaa bensiiniä.

Liikennepolttoaineiden verotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkeaa. Esimerkiksi tammikuussa 2023 bensiinin kuluttajahinnasta noin 56 prosenttia koostui erilaisista veroista. Dieselpolttonesteen hinnasta arviolta 46 prosenttia muodostui syyskuun 2022 hintatasolla veroista.

Koska polttoainevero koostuu energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta ja huoltovarmuusmaksusta ja polttoaineveron määrä määritellään valmisteverolainsäädännössä sentteinä, on tämä asia, johon
voimme vaikuttaa eduskunnassa, sillä veron määrä ei riipu polttoaineen hinnasta.

Suomen eduskunnan tehtävä on ensisijaisesti huolehtia oman maan kansalaisten ostovoimasta. Viime vuosina on vaikuttanut siltä, että tärkeämpää on ollut huolehtia maineesta muiden silmissä. Yltiö kunnianhimoiset ilmastotavoitteet edellisen hallituksen toimesta kurjistavat tavallisen suomalaisen elämää, eivätkä ne ole
tuoneet luvattuja miljardeja kansantalouteen. Tämän hyveposeerauksen tulee loppua.

Suomessa tavaraliikennekuljetukset ovat pitkälti autoliikenteen varassa ja polttoaineen hinnoilla on suora yhteys yritysten toimintaedellytyksiin ja täten elintarvikkeiden ja tavaroiden hintoihin. Suomalainen maksaa kalliisti ilmaston pelastamisesta, eikä se siltikään meidän toimillamme pelastu. Tärkeämpää olisi vaikuttaa kansainvälisiin sopimuksiin Kiinan ja Intian alati kasvaviin päästöihin. Kiinan päästöt olivat vuonna 2022 suuremmat kuin muiden teollisuusmaiden päästöt yhteensä.

Kasvavat kustannukset ajavat teollisuutta pois Suomesta ja samalla tulemme kasvattaneeksi päästöjä maan rajojen ulkopuolella. Ostamme sitten tyytyväisenä halpoja vaatteita ja tavaroita, jotka on tuotettu vaikkapa siellä Kiinassa. Tarvitsemme suunnan muutoksen kokonaisuudessaan kotimaista teollisuutta, yrittäjyyttä ja ostovoimaa tukevaksi.

Ruotsin oikeistohallitus on laskemassa jakeluvelvoitetta. Olisi tärkeää yhdessä Ruotsin kanssa miettiä myös EU-vaikuttamista näiden meidän pohjoisten alueiden näkökulmasta. Meillä Ruotsin kanssa on samat olosuhteet, arvot ja tavoitteet. Yhdessä olisimme enemmän!

Arvoisa puhemies!

Yleisradion toiminta perustuu yleisradiolakiin, ja on hieno asia, että meillä on viestintäkanava, jonka tehtävä on palvella Suomen kansaa ja tarjota informaatiota, uutisia, urheilua ja tiedettä jokaiselle kansalaiselle.

Tässä hallintoneuvoston kertomuksessa mainitaan, että Ylellä ja muulla kotimaisella medialla on tärkeä rooli luotettavan mediaympäristön ja korkeatasoisen journalismin turvaajana. Ylen tulisi kuitenkin olla myös huolissaan tasapuolisuuden ja objektiivisuuden suhteen kaikissa tarjoamissaan median muodoissa. Kritiikiltä ei tule sulkea silmiä. Erityisesti verovaroin tuotetulla sisällöllä tulee olla tarkka valvonta ja myöskin kritiikin suhteen kestävyys. Ylen tehtävää tulee entisestään kirkastaa. Hyvät puheet tässä edellä edustaja Keskisarjalta ja edustaja Päivärinnalta Ylen kulujen läpinäkyvyyden puolesta.