13.12.2023 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024
Puheeni:
Arvoisa rouva puhemies!
Viime viikolla vietimme Suomen tärkeintä juhlapäivää eli itsenäisyyspäivää. Tämän salin tärkein tehtävä on huolehtia suomalaisten turvallisuudesta, ja taloudellinen itsenäisyys on erittäin iso osa tätä meidän turvallisuutta. Suomen velan kasvu uhkaa jo itsenäisyyttämme, sen vuoksi tämä hallitus muuttaa velkaantumisen suuntaan. Ja tämä oli myös suomalaisten tahtotila viime kevään eduskuntavaaleissa.
Me olemme pian EU:n finanssipolitiikan tarkkailuluokalla. Me itse olemme täällä vaatineet EU:n jäsenmailta tiukkaa taloudenpitoa, ja nyt on meidän vuoromme laittaa oma talous kuntoon. Valtionvelka on 150 miljardia euroa, ja tämän päälle tulevat vielä kuntien sekä hyvinvointialueiden velat. Julkinen velka on Pohjoismaiden korkein. Olemme joutuneet ylläpitämään tätä hyvinvointivaltiota kasvavassa määrin velkarahalla. Velkaa emme voi kuitenkaan ottaa loputtomasti, ja Suomen verotuksen taso on jo kipurajoilla. Ilman suunnanmuutosta Suomen julkinen talous on kriisiytymässä ja hyvinvointivaltiomme pohja meinaa pudota pois.
Kaikkien oppositiopuolueiden vaihtoehto nojaa menoleikkausten perumiseen ja jopa menojen kasvattamiseen sekä korkeampaan verotukseen. Sille tielle eivät äänestäjät ennen vaaleja halunneet lähteä, ja se on myös tie, jolla seinä nousee pystyyn, kun verotus on jo valmiiksi maailman kärkitasoa. Hyvä oppositio, hallituksen toimenpiteet ovat pitkälti valtiovarainministeriön virkavastuulla laatimien meno- ja verokartoitusten mukaisia, ja VM on esittänyt niille vaikutusarviot — toisin kuin te, oppositiopuolue SDP, ette kehdanneet julkaista vaihtoehtobudjettianne ja sen veronmaksajien piikkiin laadittuja vaikutusarvioita. Syynkin me tiedämme: SDP:n keinoilla ei tule kasvua eikä työllisyyttä vaan pelkästään lisää veroja, velkaa ja lopun aikoja.
Tässä talouden tilanteessa me olemme priorisoineet asioita. Me haluamme, että ihmisten kannattaa mennä ennemmin töihin kuin elää tukien varassa. Me haluamme, että perheet pärjäävät paremmin. Me panostamme turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Lisäksi leikkaamme suomalaisia ei suorasti hyödyttävistä menoista, kuten kehitysavusta — siitä voisi leikata lisääkin.
Me panostamme peruskouluun. Kuulimme jälleen laskevista Pisa-tuloksista, ja hallitusohjelmassa on useita hyviä kirjauksia tilanteen parantamiseksi. Peruskouluun panostetaan 200 miljoonaa euroa ja oppimisen tuen uudistamiseen 100 miljoonaa euroa. Äidinkielen ja matematiikan opiskeluun lisätään kolme vuosiviikkotuntia. Hallitusohjelmassa on myös kirjaus koulujen kännykkäkiellosta. Myös Ruotsissa on hallituksen pöydällä esitys, jossa kännykät laitettaisiin parkkiin koko päivän ajaksi. Mielestäni nyt tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä, joilla oppilaiden koulupäiviin saadaan lisää rauhaa ja keskittymiseen paremmat mahdollisuudet.
Hallitusohjelmassa on mittavia kasvua tukevia toimenpiteitä: on infrapaketti, peruskoulun lisäpanostukset, verotuksen keventäminen ja työllisyystoimet. Tavanomainen palkansaaja maksaa ensi vuonna yli 500 euroa vähemmän veroja kuin tänä vuonna. Miten me otetaan kiinni muut Pohjoismaat? No, työllä tietenkin. Mitä suurempi osa väestöstä on töissä, sitä paremmin pystymme huolehtimaan kaikkien hyvinvoinnista. Työn tekemisen esteitä on purettava nopeasti. Kasvun ja työllisyyden tavoittelu opposition ehdottamilla menolisäyksillä, hankehumpalla ja kehitysyhtiöillä ei vain toimi. Kerronpa esimerkin viime kaudelta: Sanna Marinin hallitus perusti valtionyhtiön, jonka piti työllistää satoja. Rahaa on mennyt kymmenen miljoonaa, ja tällä rahalla saatiin palkattua 15 henkilöä. Työkanava Oy:n piti työllistää 400 osatyökykyistä henkilöä vuoden 23 loppuun mennessä. Tavoitteita laskettiin pian 170:een, mutta niistä on silti jääty kauas. Onko demareiden vaihtoehto talouskasvuun jälleen yrittäjille lisää veroja vaiko kenties suklaata? Silläkö Suomi nousuun? En usko. Suomen työllisyysaste on noussut, mutta se on silti Pohjoismaiden matalin, ja tähän Suomi tarvitsee työmarkkinauudistusten osalta nämä toimenpiteet, mitä hallitus esittää. Me olemme jääneet vuosikymmeniä jälkeen muista Pohjoismaista ja muista merkittävistä kilpailijamaista, ja nyt suunta muuttuu. — Kiitos.
Vastaa